Vaasalaisia.info - keskustelut
Vaasa ja ympäristö => Sekalaista keskustelua => Topic started by: Heikki Lamminmäki on 02. 12. 2011 08:08
-
Otsikon kysymys tuli aiheelliseksi tänä aamuna, kun Nordean ja Sampo pankin veronpalautus ja palkanmaksuihin tuli häiriöitä. Näyttää siltä, että pankkijärjestelmät eivät ole mitoitetut suurille kuormitustilanteille. Täten pankkien uskottavuus horjuu ja suuri asiakaskunta alkaa etsimään vaihtoehtoja.
Monen vanhemman kansalaisen mieleen palaa ajat jolloin palkka maksettiin viikottain käteen tilipussissa. Vaaroja oli kyllä tässäkin järjestelmässä. Tilipussi ei aina tullut oikeaan käteen. Kerottakoon siitä esimekki putkialalta.
Putkialan työmaat olivat eripuolilla kaupunkia. Perjantaisin aamupäivällä työnjohtaja kiersi työmaat jakaen tilipussit. Eräälä työmaalla yksi Palosaarella asuva asentaja oli poissa, joten työnjohtaja lähti viemään tilipussia asentajan kotiin. Asentaja ei ollut kotosalla, joten tilipussin sai rouva.
Seuraavana työpäivänä asentaja meni heti aamusella konttorille työnjohtajan pakeille, Sanoen Anna olla viimeinenkerta, kun viet tilini kotia. Vaimo oli kuin Talitintti, sanoen, tili tuli, tili meni.
-
Näitä tietotekniikkaongelmia sattuu varmasti yhtä paljon julkisella puolella kuin yksityisellä. Pelkästään siinä ei riittävä peruste sosialisoida pankit. Eri asia sitten tämä 90-luvulta tuttu ja viime aikoina yleistynyt trendi siirtää pankkien tappiot veronmaksajien maksettavaksi ja voitot wahlroosien ym. taskuihin.
Mutta USA:n juutalaiskristillinen pankkisektori on niin vaikutusvaltainen, että turha kuvitella muutoksia pankeille meidän pikku-USA:ssa, jota CIA-rahoitetut kokoomus ja demarit johtavat.
-
Heikin viestistä muistui mieleeni kun olimme Norjassa töissä. Kaverini pisti palkan siellä perheensä yhteiselle pankkitilille, johon hänen vaimollaankin oli kortti. Kun palasimme kotiin, vaimo ei ollutkaan kotosalla, vaan istui baarissa parin jäppisen keskellä. Pankkikortti käsilaukussa ja pankkitili tietenkin tyhjä.
Pankki tekee myös inhimillisiä erehdyksiä. Vaimoni avasi tässä joitakin aikoja sitten säästötilejä lapsille, osakesäästöä yms. Seuraavan kerran kun hän katsoi omaa palkkatiliään pankissa, muutamien viikkojen kuluttua, se oli tyhjä. Pankki oli vienyt kaikki sovitut rahat kahteen kertaan lasten tileille.
Uskon, että jokaisessa maassa pankkijärjestelmä ja sen toimivuus on maan tärkein asia. Jos pankki kadottaa luottamuksensa, kansa saa sen romahtamaan muutamassa tunnissa, asettumalla jonoon oven ulkopuolelle. Siksi pankkijärjestelmää tuetaan viimeiseen asti.
Olen saanut lukea monesti, että jos ei kerran kannata, niin annetaan kaatua vaan. Mutta olisi mielenkiintoista nähdä nämä samat vaatijat silloin sen oman pankin edessä jonottamassa säästöjään, kun se pankki on kaatunut...
Oma vastaukseni kysymykseen, voi luottaa. Mutta riippuu tietenkin siitä miltä näkulmalta asiaa tarkastelee.
Jos on velkaa, esim. asuntolainan muodossa, niin voi olla turvallisin mielin. Joku pitää kyllä aina huolta siitä, että saat maksaa sen lainan takaisin... Jos taas olet sijoittanut rahaa pankkiin, saattaa olla että niiden sijoitusten parhaimmat voitot menevät eri taskuihin. Siitäkin pidetään usein hyvää huolta...
Rahastot panevat kyllä usein miettimään. Luvataan hyvät osingot, joiden pitäisi olla paljon parempi vaihtoehto kuin olematon säästökorko. Mutta rahastoja hoitavalle pitääkin sitten maksaa vaivasta. Prosentti on usein pieni, mutta kun se nakuttaa joka kuukausi, koko säästöstä muuttuu säästäjälle järjetön.
Pankkijärjestelmästä ja sijoituksista yleensäkin puhuttaessa on aina kysymys riskeistä, silloin kun niihin kantaa itse rahaa. Usein kannattaa sijoittaa enemmän hevosiin...
-
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen kuuluu siihen asiantuntijajoukkoon joka ymmärtää EU:n kriisin päälle. Joukkoon kuuluu lisäksi Perussuomalaiset ja huomattava rivi professoreita ja taloustieteilijöitä, jotka kuitenkin työpaikkansa menettämisen pelossa ovat hiljaa. Seuraavassa Pesosen lyhyt oppitunti aiheesta.
"Valtioiden tulee luoda itse rahansa.
On mieletöntä, että valtiot velkaantuvat yksityisille pankeille ja sijoittajille.Terveessä tilanteessa valtio luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta. Rahan hallinta kuuluu valtiolle.
Nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Yksityisille pankeille on annettuoikeus luoda lainanannolla uutta rahaa. Velkaa on enemmän kuin rahaa. Velallisten on maksettava velan lisäksi korkoa. Näin on luotu talouskasvunpakko. Vain jatkuva talouskasvu estää vararikot ja pankkikriisit. Järjestelmäsuosii pankkeja ja keinottelijoita todellista varallisuutta luovien työntekijöidenja yrittäjien kustannuksella. Järjestelmä on luonnostaan epävakaa ja luo itsetoistuvia kriisejä.
Talouskasvu on perustunut velkaantumisen lisäksi luonnonvarojen käytönjatkuvalle kasvulle. Nyt luonnonvarojen käyttö ylittää niiden uusiutumisen jo noin 50 prosentilla. Kumpikin kasvun tie näyttää kuljetun loppuun.
Yksityisiltä pankeilta tulee poistaa oikeus velan luomiseen tyhjästä. Rahan luomista pitää valvoa ja kiertävää rahamäärää säädellä verottamalla. Valtion ei siis tule painaa rahaa loputtomiin."
-
"Pankin ryöstäminen on mitätön rikos pankin perustamiseen verrattauna."
Bert Brecht
-
Britanniassa ovat nämä rahalobbarit ja pankkivaltioviisaat onnellisia siitä, että heillä
tämä oma itsenäinen keskuspankkinsa on, koska markkinoiden tarpeita vastaavasti
osaavat he pankkinsa sisällä taikoa lisärahaa aina oikein tiukan paikan tullen ja
mikäpä ettei kun itse issekseen rahavirtojaan kontrolloivat.
EU:ssahan tämä kaikkia jäsenvaltioita kattavan ja kontrolloivan keskuspankin aikaan saaminen
ja sen päätäntävallan kaikkivoipaisuudeksi saattaminen on ollut ja taitaa osin vieläkin olla
eräiden jäsenmaiden päähänpinttymä ja päätavoite, koska siten pääsisivät kaikki maat esim. lainanotossa tämän kattavan pankkikeskusjärjestelmän kautta samalle viivalle kuin missä nyt ovat vakavaraisemmassa
asemassa olevat valtiot kuten Suomi ja Saksa. Eli heidänkin valtionlainansa saisivat
pienemmän koron ja totta kai joillakin se sitten nousisi yhteisöllisyyden ja EU-liiton
nimissä ja nimenomaan tässä massiivisessa keskuspankissa EU:kin voisi tarvittaessa taikoa tyhjästä
lisärahaa aina kuin sitä välttämättä tarvittaisiin.
-
Fy fan:
Kyllä EU on ihan perseestä !
-
Ja Lamminmäen varsinaiseen aiheeseen viitaten:
Mihinkään ei voi luottaa, mutta omaan pankkiinsa
on luotettava jos ja kun siellä asioitaan hoitaa.
Joo, mutta koska koko meidän nykyinen yhteiskunnallinen
maailmamme lepää vain ja ainoastaan velan varassa,
niin eipä kai mihinkään talouteen viittaavaankaan
voi oikeastaan kukaan täysin enää koskaan luottaa.
Ikävää ja varsinkin kuin tämä on niin totta
-
Risto Jalonen:"Joo, mutta koska koko meidän nykyinen yhteiskunnallinen
maailmamme lepää vain ja ainoastaan velan varassa,
niin eipä kai mihinkään talouteen viittaavaankaan
voi oikeastaan kukaan täysin enää koskaan luottaa."
Stämmer obehagligt. Voi Luoja!
-
Terveessä tilanteessa valtio luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta. Rahan hallinta kuuluu valtiolle.
Onko tämä se siistimpi versio uuden rahan painamisesta silloin kun vanha käy vähiin?
Näin on luotu talouskasvunpakko
Tämä on vain osittainen totuus.
Mistä syntyy talouden kasvu ja sen välttämättömyys?
Erkki haluaa joskus lisää palkkaa?
Eklu haluaa koirille suuria kenttiä jonne voivat mennä paskomaan?
Väkiluku kasvaa?
Eläkeläisten lukumäärä nousee?
Urheilua ja kulttuuria pitäisi tukea enemmän?
Siltoja ja teitä korjata ja tehdä uusia...?
Kaikki tämä ja paljon muutakin varmasti katoaisi nopeasti, jos vaan päästäisiin eroon EU:sta, eikö?
-
Huikeita pakotarinoita vanhempi polvi kertoilee ajasta kun tilit maksettiin käteen ja vaimot olivat tilipäivänä vastassa ettei olisi päässyt omille teille tuhlaamaan rahoja.
-
.
Tässä selviää mm. että se "hietaa puhtoisiin pankkisaleihin" -sanoja oli KOP Voutilainen
Lipponen tulistui Nordealle: Suomiko toivoton tapaus? ”Aion vaihtaa pankkia”
19.3.2016 10:01 | Päivitetty 21.3.2016 11:50
Paavo Lipponen on suuttunut Nordealle sen esittämistä talousnäkemyksistä, joiden mukaan Suomi on toivoton tapaus. Hän aikoo vaihtaa pankkia, jos Nordea ei peru näkemystään.
(http://images.kauppalehti.fi/547x/http://content.kauppalehti.fi/news-images/2016/03/2016034598657.jpg)
Ex-pääministeri Paavo Lipponen on suuttunut Nordean talousnäkemyksestä ja kuittaa, ettei aio jatkossa "kantaa hiekkaa kengissään" Nordean konttoreihin.
Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) on hermostunut Nordean aiemmin tällä viikolla esittämästä talousnäkemyksestä.
"Lipponen kirjoittaa kimmastuksestaan lauantain Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Nordean ekonomistit totesivat keskiviikkona julkistamassaan katsauksessa pelkäävänsä ”että yhteiskuntasopimus jää torsoksi ja talouskasvu erittäin hitaaksi”. Suomea Nordea pitää toivottomana tapauksena ja sanoo, että Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia.
Lipponen ihmettelee perusteluja lyttäykselle.
”Onko ruotsalaispankin röyhkeydellä enää mitään rajaa? Väite on perusteeton, eikä sellainen sovi pankkiperinteeseen, joka vaatii edes hieman arvokkuutta”, hän kirjoittaa.
”Liittyneekö tällainen ylimielisyys Suomen Nordean alentamiseen sivukonttoriksi, vai onko kyseessä hybridisodankäynti? Ja pitääkö paikkansa, että Nordean korkea-arvoinen toimihenkilö on ulkomaita myöten käynyt kerjäämässä Suomen luottoluokituksen alentamista? Se olisi epäisänmaallista toimintaa.”
Fitch pudotti Suomen luottoluokitusta viime viikolla. Eilen perjantai-iltana Standard & Poor’s säilytti luottoluokituksen ennallaan luokassa AA+ ja piti luokitusnäkymän ennallaan negatiivisena. Suurista luottoluokittajista Suomen luokitus on AAA-tasolla enää Moody’silla.
Lopuksi Lipponen viittaa kirjoituksessaan vielä KOPin entisen pääjohtajan Pertti Voutilaisen vuosien takaiseen lausahdukseen, että pienasiakkaat eivät tuo pankkiin muuta kuin hiekkaa kengissään:
”Jos Nordea ei vedä lausuntoaan takaisin, en aio kantaa hiekkaa kengissäni pankin konttoreihin, vaan vaihdan pankkia.”
(Muokattu 21.3. klo 10.24: korjattu "hiekkaa kengissä"-lausahduksen sanojaksi Pertti Voutilainen.)"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/lipponen-tulistui-nordealle-suomiko-toivoton-tapaus-aion-vaihtaa-pankkia/Gd8iSTek?ref=iltalehti:8c5b&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/lipponen-tulistui-nordealle-suomiko-toivoton-tapaus-aion-vaihtaa-pankkia/Gd8iSTek?ref=iltalehti:8c5b&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal)
.
-
.
Aikoinaan merkittävä keksintö Tiliote tositteena on nyt arkipäivää - ei ollut vielä parikymmentä vuotta sitten
Tiliote tositteena
"Tiliote tositteena on suomalaisen KHT-tilintarkastajan Pauli Vahteran keksintö, joka mullisti ja automatisoi kirjanpidon pitämisen Suomessa 1992 järjestelmän tultua käyttöön ensimmäisenä Suomen Yhdyspankissa. SYP:ssä oli laskettu, että pelkästään siellä palvelu säästi vuodessa 1,5 miljardia markkaa kun kaikki henkilöstösäästöt huomioidaan. ”Pankkikriisi pakotti pankit tehostamaan toimintaansa ja karsimaan alan ylikapasiteettia. Henkilöstö puolittui runsaasta 50 000:sta (1990) noin 25 000:een (1997) eikä ole siitä sittemmin merkittävästi kasvanut.” Tiliote mahdollisti tuosta vähennyksestä suuren osan.
Tiliote poisti tosite-/tilioteprikkaukset kokonaan pankkien asiakkaiden kirjanpidosta. Kun tiliotteet voitiin käsitellä sähköisinä ja kirjanpitomerkinnät voitiin suurimmalta osalta automatisoida, väheni myös rutiinikirjanpitotyön määrä tilitoimistoissa olennaisesti. Suomalaisen tiliotteen pohjalta tehtiin vastaavia ratkaisuja myös muissa Euroopan maissa, mutta vasta 2000-luvun puolella.
Koska kirjanpitolaki oli pikkutarkka tositteen sisällöstä, tiliotteeseen Vahtera esitti muotoja, jotka vastasivat paperilla olevien tositteiden tietosisältöä:
kaikkien pankkien tiliotteet tehtiin samanlaisiksi
kaikki maksuliikenneohjelmistot tulostivat tiliotteen samanlaisina kuin pankit
lisäksi tehtiin optio, jonka mukaan tiliotteelle voidaan eritellä viitesiirrolla saatujen maksujen maksutiedot, maksupalvelussa tehtyjen maksujen tiedot ja palkka pankkiin -järjestelmän palkansaajakohtaiset maksutiedot. Kaikki nuo voitiin toimittaa myös erillisenä sekä paperilla että sähköisesti automaattista reskontrakäsittelyä varten.
pankkien ja Postipankin siirtolomakkeet yhdenmukaistettiin ja viestitiedon muoto yhdenmukaistettiin
viitemaksuihin lisättiin maksajan nimitieto, jotta virheellisten maksujen selvittäminen helpottui.
Samaan aikaan Suomessa kehitettiin pankkiviivakoodi, joka mahdollisti paperilla olevien maksutietojen optisen luvun ilman näppäilyä. Internet tekniikan kehittyessä maksuliikenne siirtyi nettiin. Pankit lähettävät tiliotteet aamuyöstä yrityksille, jotka siirtävät tiedot omiin järjestelmiin, hoitavat reskontrat automaattisesti ja kirjaavat tiliotetiedot pääkirjanpitoon. Näin kirjanpito on joka aamu ennen työpäivän alkua ajan tasalla.
Uudistus vähensi pankeissa työvoiman tarvetta merkittävästi kun suuri osa back office -työstä jäi kokonaan pois. Myös yrityksissä työmäärät vähenivät rajusti. Esimerkiksi suuri suomalainen osuuskunta työllisti ennen TITOa neljä henkilöä käsittelemässä tiliotteita ja maksutapahtumia. Uudistuksen jälkeen työhön riitti yksi puolipäiväinen henkilö."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiliote_tositteena
.