Täytyy taas kerran todeta ettei kuntaliitos-kysymyksissä ole löydetty mitään uutta.
Kaikki toimintamallit ovat kuin kopioita kuusikymmenluvun ns.sosiaalidemokraattisen vallankumouksen ohjekirjasta, 8-kohdan ohjelma. Sen peruspilari oli suljettu kansantalous, jota valtio säänteli.
Sen avulla vain ei valitettavasti saada enään aikaan mitään hyvää, nykyisessä avoimessa mailmantaloudessa.
Kaikki nuo toimintamallit julkisessa taloudenpidossamme, ovat tuhoisia kansantaloudellemme. Kansantalous supistuu, ellei velkaannuta hurjaa vauhtia. Näinhän ei todellisuudessa voida jatkaa kovin pitkään, sen ymmärtää tavallinen ihminen kyllä hyvin, mutta jostain syystä paremmissa asemissa olevat kuvittelevat, ettei kansantalouden lainalaisuudet kosketa heitä ollenkaan.
Todellisuudessa aina lasku lankeaa sille joka viimeksi istuu pöydässä.
Kuntaliitoksia tuntuu ohjaavan verotulojen jakauma asumis ja työssäkäynti kuntien kesken. Tämä on todella ironista tilanteessa, jossa itseasiassa on paineita päästä irti kokonaan työn verottamisesta kansantalouden pelastamiseksi. Tulevaisuutemme tarvitsee kilpailukykyisesti hinnoiteltua työtä, juuri sitä kaikin keinoin yritetään estää.
Keskittymiskehitys joka kuusikymmenluvulla toi vahvuutta kansalliseen pääomatalouteen, tänään toteutettuna vain vahvistaa globaalia pääomataloutta. Kaikki tuo koituu yksilöiden ja kuntien taloudelle vahingoksi. Velkaantuminen on pysäytettävä. Velka on kansantalouden syöpä.
Nyt on jo nähtävissä että terveet yritykset pelastautuvat mailmalle ja terveet yksilötkin laittavat omistuksiaan lihoiksi lähtien turvaan ulkomaille. Luulisi jollakin jo tulevan hivenen kylmähikeä otsalle, mutta ei vain tule. Niin vahva on ihmisten usko. Usko suomalaisiin INSTITUUTIOIHIN aamen.