Naapurikunnat > Laihian asiat

Laihian valtion esittely

(1/18) > >>

vito:
Ettei mene liian totiseksi, niin tässä jatkoa vaasan naapureiden esittelyille

Laihia

Laihia (aik. Köyhälä, Kurjala, ruots. Luihula, myös Jurvalaisten Amerikka) on pieni takahikiä aivan Tervajoen kupeessa, jossain Våsan ja Schaibajoen välillä. Laihia on tunnettu mm. köyhyydestään nuukuudestaan, piheydestään, sekä kitsaudestaan. Nämä piirteet alkavat olla kuitenkin kuolevaa kansanperinnettä, sillä monet ns. ”uuslaihialaaset” käyvät tuhlailemassa sekä Seinäjoella että Vaasassa. Jälkimmäistä ei tosin myönnetä. Laihialla on n.17000 asukasta, mukaan lukien kaikki kyröläiset, jotka haluaisivat olla laihialaisia. Virallisesti Laihian kansalaisia on vain 7797, ja näistä muodostuukin Laihian valtakunnan eliitti. Laihia on valtiomuodoltaan poliisivaltio (kunnanhallituksen pj on sentään nimismiäs), ja sen naapurivaltioita ovat mm. Muka-Isoompi Kyröö, Vähääsempi Kyröö, Svart-Ö, Ilimajoen Pikkukylä, Jurvan Narikka, sekä Jordvik. Laihian vaakunassa on orava, joka nuoleskelee mitä luultavimmin varastettua käpyä. Kävyt ovatkin Laihian suurin luonnonvara, sekä käypää valuuttaa Laihialla. Kuten myös oravannahat.

Asukkaat, kieli

Laihialaiset ovat varsin yksinkertaista, körttiläistä porukkaa. Heillä on eteläpohjalainen geeniperimä (=traktorikansaa), ja heidät mielletään usein kitsaiksi landeiksi. Tämä pitää useimmiten paikkansa, ainakin lande-osuus. Laihian virallisena kielenä on soljuvan kaunis Eteläpohojammaammurre, jota kuulee välillä raiskattavan muualta tulleilla murteilla, kuten Internetistä peräisin olevalla käsittämättömällä teinimongerruksella, vaasalaisten turhantärkeilevällä snobikirjakielellä tai rantahurrien viljelemällä suomenruåtsilla. Kaikki nämä kielet jäävät ymmärtämättä Laihialla. Kaikki näiden kielten käyttäjät muilutetaan, ja kyyditetään Jurvan rajalle esim. junalla. Tai ainakin tätä yritetään. Usein yritykset epäonnistuvat.

Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat vieraita käsitteitä Laihialla. Laihialaiset vihaavat kaikkia ulkopaikkakuntalaisia, eritoten siis rantahurreja ja vaasalaisia. Laihia-Vaasa-Mustasaari -suhteiden kiristymisen takia Rudolle onkin kaavailtu juoksuhautoja Hurrien ja Porvariston, lännestä tulevien valtausyrityshyökkäysten torjumiseksi. Laihialaisten onneksi ainakin vielä vaasalaiset keskittyvät tappelemaan keskenään, sekä mustasaarelaisten kanssa. Myös Hulmin Kapteenintalo on raskaasti aseistettu. Ei ole niinkään yllättävää, että myöskään oman lajinsa edustajia, eli sianlannalta haisevaa kepulaiskansaa laihialaisheimot eivät suvaitse. Eivät edes Ilmajokisia.

Laihialla käytetään omaa valuuttaa, Laihian Markkaa, joka on syntynyt kun huomattiin alkuperäisen valuutan eli oravannahkojen ja käpyjen määrän huvenneen dramaattisesti. Myöhemmin kävi ilmi, että eräät laihialaiset olivat käyneet tuhlailemassa Vaasassa. Tapausta selvitellään Laihialla maanpetoksena. Laihian markat valmistetaan vanhoista autonromuista, joita Laihialla riittää. Laihian kunnan taloustilanne on kuulemma äärimmäisen hyvällä tolalla. Velkaa on, mutta sitä on keskimääräisesti vähemmän kuin naapurikunnilla, joten tälläkös julkisuudessa kerskutaan.

Laihialaiseen talousmalliin kuuluu ettei investoida mihinkään. Tai ainakaan mihinkään järkevään. Saadut verovarat kirjaimellisesti jäädytetään ja haudataan peltojen pohjamutiin. Siellä rahat ovat varmassa tallessa ja hyötyprosentti on pyöreä nolla. Laihialla ollaan myös erittäin päteviä löytämään uusia säästökohteita. Esimerkiksi vanhustenhuollosta ei enää paikkakunnalla edes unelmoida, vaan heidän kohdallaan toimitaan kuten saappaidenkin, vanhat käytetään aina loppuun asti.


Laihian ylimystö on päättänyt, ettei Laihia liity mihinkään, ikinä. Sen sijaan Iso- ja Vähäkyrö voivat liittyä Laihiaan, ihan koska vaan. Uuden valtakunnan nimeksi tulisi Vähä-Iso Laihia. Liitos on kuitenkin saanut Laihialla vastustusta, koska kyröläisillä ei tunnetusti ole muuta kuin velkaa. Vähäkyrö onkin velkakierteessään, sekä torjunnasta suivaantuneena tarjoutunut myymään itsensä Vaasan kaupungille, yhdestä lehmästä ja näkkileipäpaketista. Harmillista asiassa on se, ettei Vaasallakan ole varoja tällaisia tarjota, sillä kaikki varat ovat huvenneet Vaasan Sportin tukemiseen, sekä kaupungin turhien kynänpyörittäjä-virkamiesten palkkoihin. Vaasan propagandakoneistot ovatkin yrittäneet tehdä laihialaisista syypäitä niin vähäkyröläisten velkoihin, kuin Irakin sotaankin, mutta Laihialla ei tästä välitetä sillä Kepu pettää voittaa aina. Tällä hetkellä Laihian diktatuurihallituksen virallinen kanta onkin, ettei minkäänlaisia yhdyntöjä tapahdu. Tämä onkin (onneksi) johtanut Laihialla syntyvyyden laskuun.

Alue, ympäristö

Laihia sijaitsee lakeuksilla eli toisin sanoen, keskellä paskapeltoa. Kylän keskeisin elinehto, Laihianoja, on saasteuoma johon lasketaan kaikki Laihian jätevedet. Muun muassa tehtaat joen varrella, sekä lukuisat maataloudet ja kotitaloudet harrastavat tätä vesistönrikastamisprojektia laskemalla kaikki jätevetensä suoraan jokeen. Tällä saavutetaan se mahtava scheissenhaju, joka leijuu voimakkaana joen rannoilla kauniina kesäpäivinä. Haju saattaa joskus tuoksua jopa kylän keskustassa asti. Tai sitten se johtuu likaisista laihialaisista, jotka ovat liian saitoja peseentymään muualla kuin saastaisessa joessa. Laihialaisten onneksi joki sentään vielä virtaa, ja vieläpä Vaasaa kohti! Tästä syystä saastutus tulee luultavasti jatkumaan myös tulevaisuudessa. Parasta Laihialla on tietenkin sieltä pois johtavat tiet.

Tapaus kivikasat

Laihialla on löydetty kymmeniä kiviröykkiöitä keskeltä metsää, joita kutsutaan muinaishaudoiksi. Niiden huhutaan olevan 6000 vuotta vanhan muinaislaihialaisen sivilisaation jäänteitä, ajalta jolloin alue oli vielä merenpohjaa. Onkin ehdotettu, että Laihialla on sijainnut legendaarinen Atlantis, tai pikemmin At-Lande’s. On myös huhuttu, että haudoissa piiloteltaisiin Kepun salaisia asiakirjoja, tai vähintäänkin ydinaseita. Totuus on kuitenkin että ne ovat vain rumia kivikasoja, joille laihialaiset ovat kehitelleet kummallisia myyttejä saadakseen tuloja turismista. Tässä ollaankin epäonnistuttu surkeasti.

Tapahtumia

Laihialla järjestetään silloin tällöin, huonojen kelien sattuessa, erilaisia rallitapahtumia. Laihian rallin Ö-cupin osakilpailu ajetaan keskustan Kauppatieltä keskuskoulun pihaan. Tämän jälkeen loput erikoiskokeet ajetaan keskellä metsää, joita kukaan ei ole katsomassa. Joka vuonna voittaja on jouduttu arpomaan. Palkinnoksi voittaja saa korkata autossaan oluen, ja joutua miliisien pidättämäksi ja pamputtamaksi.

Laihian markkinat järjestetään valitettavasti joka kesä. Ne pidetään sateisimpana aikana, yhtäaikaa Provinssirockin kanssa. Tällä yritetään varastaa kävijöitä noilta turhanpäiväisiltä kinkereiltä, ja saada lisäkävijöiden mukana lisätuloja. Tässä(kin) ollaan taas kerran epäonnistuttu pahasti, sillä ulkopaikkakuntalaiset käyttävät eri valuuttaa, kuin laihialaisten Laihian Markat/oravannahat/kävyt.


Toimintaa

Laihia on varsin urheilullinen paikkakunta. Toimintaa on tällä saralla monenlaista. Laihialla on mahdollista harrastaa mm. erityisiä laihialaislajeja, kuten Konkurssilentopalloa ja naapurin kotieläinten metsästystä. Paikkakunnan kansallisurheilulaji, Laihian triathlon koostuu 3 osasta: 15 minuuttia tirkistelyä, kiinnijääminen, ja kieli vyön alla-juoksu (matka vaihtelee, 3. osan voi korvata myös turpiin ottamisella). Eräs veikkonen on voittanut kyseisen lajin mestaruuden jo useita kertoja. Myös toisten asioista juoruaminen ja Selkäänpuukottaminen ovat suosittuja urheilulajeja Laihialla.

Tunnettuja paikkoja


    Laihian Arvauskeskus
    Vähän käytetty monitoimitalo – Myynnissä.
    Kirveellä veistetty kirkko (jotain yhteyksiä nykyiseen kirkkoherraan...?)
    Rapistunut juna-asema, josta junat ajavat ohi pirun lujaa.
    6 Päkki-kyltti, jota käyvät ihastelemassa pääasiassa alkoholistit ja kehonrakentajat.
    Santeri Sikiön patsas – Kepulaisten tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita.
    Kössin Halli – Pohjanmaan Harrods.
    Laihian kunnan pulkkamäki – Laskettelu kielletty, rinteen kulumisen takia.
    Night Club Dooris – Kyrönmaan Tikanheittäjät&Puukkojunkkarit ry:n kokoontumispaikka.
    Yökerho Ansa – Varsin epäilyttävällä nimellä varustettu, Länsi-Suomen melkeinpä virein piletyspaikka.
    Laihian Kebab-Pizzeria (nimi vaihtuu viikottain) – Laihialaisten tapana on ensin syödä paikanpäällä jonka jälkeen riehutaan ja ollaan "Isämmaan asialla".
    Rajavuoren leirikeskus – Virallisesti Suomen tympein leirikeskus vuonna 2010.
    Keskustaajama hylättyineen kunnantaloineen ja autiotupineen - Tullaan käyttämään elokuvan "Kurjuus" kuvauspaikkana.


Kuuluisia laihialaisia

    Kirvespappi, ’’-Nyt Helvettiin täältä, ja vähän äkkiä!’’ Näin huudahti Laihian kirvespappi taksissa Evijärvellä tultuaan hirveän kirvesmurhaajan jahtaamaksi. Kuski ajoi Laihialle. Tästä voimme päätellä että Helvetti sijaitsee Laihialla, tai ainakin sen läheisyydessä, sillä jotkut väittävät sen olevan Mustasaari.
    Hillary Annoyla, Laihian (Valta)Kunnanjohtaja
    Hakaveikko, Yleinen hiippari, tosin heitä saattaa olla useampiakin. Tirkistelyn moninkertainen piirimestari.
    Santeri Sikiö, Maalaisliiton Messias, Sonta-Siioni-sanomalehden perustaja.
    Jöns Budde, Suomen ensimmäinen freelance-kirjailija. Kirjoitti scifinovelleja jo ennen ajanlaskumme alkua n. 500-luvulla eaa. Novelleista syntyi myöhemmin kultteja.
    Toivo Kärki eli Kärjen Tomppa, satunnainen Indie-muusikko.

Tämän tietopläjäyksen lähde: sama kuin maalahden ja seinäjoen tietopaketeissa.

herkkoo:

.

Laihia voisi ojentaa taas auttavan kätensä - Suojeluskuntamuseo on pulassa

"Pohjanmaan Historiallinen Seura on huolestunut suunnitelmista, jotka koskevat Suojeluskunta ja Lotta Svärd –museon lopettamista Seinäjoella.

Pohjanmaan Historiallinen Seura on alueen historian harrastajien ja tutkijoiden yhteiselin, joka kerää, tutkii ja julkaisee alueen historiaan liittyvää aineistoa. Seuraan kuuluu 260 jäsentä.

Yhdistys korostaa museon arvoa yhteiskuntahistorian, kulttuurihistorian, henkilöhistorian ja sotahistorian välittäjänä ja tallentajana."



http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/historiallinen-seura-alkaa-vieko-suojeluskuntamuseota-pois-1.1357201

.

herkkoo:
.

Laihian valtiossa kuuluvat kaupalliset radioasemat

90,5  MHz Radio Aalto

93,9  MHz Radio NRJ
96,7  MHz Radio Loop
98,4  MHz Radio Nostalgia
99,1  MHz Järviradio
99,5  MHz Radio Vaasa
100,4 MHz Radio Rock
102,0 MHz Radio SuomiPOP
104,4 MHz Kiss
106,5 MHz Radio Nova

http://www.radiomedia.fi/kuuluvuusalueet

http://livetaajuus.fi/

.

herkkoo:
.

Ylen kysely: Suomalaisen haavekoti on maaseudulla

Vain yksi kymmenestä haluaa asua suurkaupungin keskustassa, jos saa valita vapaasti. Kaupunkimaantieteen professoria tulokset eivät yllätä.
27.10.2016 klo 06:03



"Lähes joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudulla, ilmenee Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Suomalaisilta kysyttiin viime ja toissa viikolla, millaisessa ympäristössä he haluaisivat mieluiten asua, jos saisivat valita vapaasti eikä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa.

Tuhannesta vastaajasta vain joka kymmenes eli 11 prosenttia kertoi, että asuisi mieluiten suuren kaupungin keskustassa. Noin 23 prosenttia asuisi suuren kaupungin reunamilla; pikkukaupungissa tai taajamassa asuisi 28 prosenttia vastanneista.

Peräti 30 prosenttia sanoi kyselyssä haaveilevansa asumisesta maaseudun haja-asutusalueella. Haja-asutusalueet saivat kannatusta paitsi niiltä, jotka asuvat jo nyt alle 50 000 asukkaan kunnissa, myös muilta: esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaista joka kymmenes asuisi mieluiten maalla, muun pääkaupunkiseudun asukkaistakin liki joka kolmas.


Perussuomalaiset keskustaakin maalaishenkisempiä

Ylen teettämässä, Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä maaseutu sai hieman enemmän kannatusta miehiltä kuin naisilta: miehistä maaseudulla asuisi joka kolmas, naisista 27 prosenttia vastanneista.


Naisten suosikki olisi pikkukaupunki tai taajama; tätä vaihtoehtoa kannatti noin 30 prosenttia.

Eroja ilmeni myös puoluekannoittain tarkasteltuna. Kyselyssä perussuomalaisia äänestävät olivat keskustaakin maalaishenkisempiä: Perussuomalaisten kannattajista peräti puolet asuisi maaseudun haja-asutusalueella. Keskustassa vastaava luku oli 46 prosenttia.

Suuret kaupungit miellyttivät eniten kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiä.

Ikäkin vaikutti: Enemmistö nuorista haluaa asua kaupunkiseudulla. Eläkeiän kynnyksellä olevista, 50–64-vuotiaista suomalaisista 43 prosenttia muuttaisi sen sijaan maalle."

http://yle.fi/uutiset/3-9251768

Laihia pärjäsi myös tulevaisuuskyselyssä

Kuntatutka

"Mikä on kuntasi kunto, miltä näyttää tulevaisuus ja miten menee naapureilla? Selvitimme nämä, tutki itse."

http://yle.fi/uutiset/3-9192528#Laihia


.

herkkoo:

.

Kaikkia kivoja testejä on aina kiva tehdä

Liki kaksi miljoonaa suomalaista asuu halpenevien asuntojen alueella – lue sinulle räätälöity juttu asuntomarkkinoiden kahtiajaosta

"Pääkaupunkiseudulla kärsitään asumisen kalleudesta, mutta samaan aikaan iso osa Suomesta painii aivan päinvastaisen ongelman kanssa. Tämä juttu kertoo asuntomarkkinoiden historiallisesta kahtiajaosta ja mukautuu asuinpaikkasi mukaan."

 Kerro postinumerosi:

Mikä on oman asuinalueesi tilanne? Kerro yllä oma postinumeroalueesi. Jutun sisältö muuttuu valintasi perusteella. Tietoa ei tallenneta

"Kotiseudullasi asuntojen halpenemisesta ei ole tarvinnut huolehtia. Postinumeroalueellasi 66400 asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuodesta 10,7 prosenttia. Neliöhinta on ollut tänä vuonna keskimäärin 1525 euroa. Kymmenessä vuodessa hinnat ovat nousseet selvästi. Vuosikymmen sitten yhdestä neliöstä piti maksaa 942 euroa.

Ainakin 1,8 miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen hinnat ovat laskeneet viime vuodesta, selviää Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemista hintatiedoista. Monin paikoin hintojen lasku on pidempiaikainen ilmiö. 1,4 miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen neliöhinnat ovat nyt pienemmät kuin viisi vuotta sitten.

Todennäköisesti määrät ovat vielä selvästi suurempia. Laskelma on tehty nimellishinnoin, eli siinä ei ole huomioitu inflaatiota. Asuntojen hintojen laskusta kärsivien joukko kasvaisi edelleen, jos katsottaisiin, missä asuntojen hintojen nousu on jäänyt jälkeen yleisen kustannustason noususta.

Lisäksi postinumerokohtaiset hintatiedot kattavat vain alueet, joilla asuu runsaat neljä miljoonaa suomalaista. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskus ilmoittaa keskihinnat ainoastaan alueilta, joilla tapahtuu tarkastelujaksolla vähintään kuusi asuntokauppaa. Näin vähän kauppaa tehdään tyypillisesti kasvukeskusten ulkopuolella, missä hinnat yleisesti ottaen laskevat."

http://dynamic.hs.fi/2016/muuttuja/?_ga=1.34900837.514920078.1477759276

.

Navigation

[0] Message Index

[#] Next page

Go to full version