Eskapismi eli todellisuuspakoisuus tarkoittaa todellisuudesta pakenemista. Eskapistit usein tuntevat olevansa pettyneitä todellisen maailman arkipäivän stressiin ja pyrkivät "pakenemaan" sieltä mm. unien, päihteiden, taiteen, mietiskelyn, matkustelun ja/tai fantasioinnin kautta.
Termiä eskapismi voidaan käyttää myös määritelmänä ihmisten toimenpiteistä masennuksen ja surullisuuden tunteiden lievittämisestä. (Wikipedia)
Luettelosta puuttui ehkä se tärkein nykyaikana eli kuluttaminen. (Shoppailu)
Eskapismi lama-aikoina on tosiasia. Tästä kertovat mm. lukuisat hollywood-elokuvat ja vaikka lukuisat viihdekiertueet Suomessa heti sodan jälkeen. Mitä signaaleja sitten on tänään tämän yllä mainitun lisäksi?
Olen joskus pohtinut että ovatko turhanpäiväiset facebook-päivitykset merkkejä eskapismista vai vain oman egon pönkittämistä. Jotenkin tekee mieli yleistää ja väittää, että hyvinvoivissa länsimaissa juuri mitättömät facebook-päivitykset heijastavat todellisuudessa yhteiskunnallisia pelkoja siitä, että asiat voivat kehittyä huonoon suuntaan.
Meillä teollisuusmaissa puuttuu nykyään vanha osallistuva ja vallankumouksellinen perinne, joka saa ihmiset liittymään yhteen ja toimimaan. Esimerkiksi Egyptissä päivität facebookkia oman turvallisuutesi ja terveytesi kustannuksella.
Tärkeä asia pohdittavaksi. Aivan vain heittona. Ovatko Vaasan teattereiden syksyn näytelmät ja tulossa oleva Alabana-musikaali esimerkkejä tästä ilmiöstä?