Vaikuttaa siltä, että länsimainen elämäntapa maallistaa tänne muuttaneita islamilaisia. Olen pannut merkille, etteivät nuoret tytöt pidä huivia, vaikka äidillä näyttää olevan. On aivan samanlainen vaatetus kuin suomalaisillakin. Vanhempien ja suvun määräysvalta vähenee esim. seurustelu- ja avioliittoasioissa.
Lähdet siitä, että tänne tulleella muslimilla menee hyvin, pärjäävät koulussa, oppivat maan kielen, Suomen talous kasvaa, työtä riittää kaikille ja aurinko paistaa.
Maailmalta (ja jo Suomessakin) voi kuitenkin nähdä, että muslimit eivät halua oppia maan kieltä, tapoja ja kulttuuria, niin että menestyisivät koulussa. Lisäksi he keskittyvät asumaan sellaisissa lähiöissä, joissa mamujen osuus on korkea. Ruotsista löytyy runsaasti lähiöitä, joitten väestöstä mamutaustaiset muodostavat enemmistön.
Monet näkevät, että juuri tuossa on ongelmien perussyy. Esim. Espoossa on päätetty, että mamulapset saavat muodostaa vain 15% osuuden koulun oppilaista. Ylimenevä osuus kuljetetaan kouluihin, joissa osuus on erittäin pieni tai ainakin 15% alhaisempi. Nähtäväksi jää, onko tästä mitään hyötyä.
Mitä uskontoon tulee, niin myös suomalaisten kohdalla voi nähdä, että Jumala, uskonto ja kirkko unohdetaan, kun elämässä menee hyvin, mutta hädän hetkellä vannoutuneinkin ateisti alkaa miettiä, että miten ne rukoukset menivätkään. Ja toisaalla kiihkeimpiä ja tiukkapipoisimpia uskovaisia ovat entiset juopot, jotka ovat ns. raitistuneet Jeesuksen avulla.
Jossain Gazassa tai pakolaisleirillä elämänsä viettäneen palestiinalainen silmissä Koraanin lukuisat juutalaisten päälle sylkemät kiroukset tuntuvat varmasti suuremmalta tuotuudelta kuin mikään järkipuhe tai vielä vähemmän Jeesuksen ohje antaa anteeksi ja kääntää toinenkin poski.
Köyhyys, työttömyys ja syrjäytyminen ovat paras ravinto ruokkia tuhoisaa kiihkoislamilaisuutta.