alla juttu kokonaisuudessaan (HS 22.11.2005):
Kielikysymys kampittaa Vaasan seudun kuntayhteistyötä
Seutuveturi Vaasa on suljettu näivettymään yhteistyön ulkopuolelle
VAASA. Vaasan seudun kuntauudistus kompuroi kielikysymyksissä. Vaasan ja sitä ympäröivien ruotsienemmistöisten maalaiskuntien välillä lihoo kipakka kiista siitä, muodostetaanko suurempia kuntakokonaisuuksia kielen perusteella vai työssäkäyntialueiden luonnollisia rajoja noudattaen.
Suur-Vaasa kauhistuttaa maakunnissa ja ruotsinkielinen saartorengas Vaasassa.
Hevosenkengän tapaan Vaasaa ympäröivät kunnat ovat syksystä lähtien viritelleet yhteistyömallia, joka säilyttää kunnissa ruotsin kielen enemmistöaseman ja sulkee pois kaksikielisen Vaasan. Hankkeen vetureita ovat Rkp:läiset Mustasaaren valtuuston puheenjohtaja Monica Sirén-Aura ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Michael Luther. Parivaljakko on neuvotellut ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen nimissä työnimellä K6 Korsnäsin, Maalahden, Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kanssa.
"Maaseudun ongelmat eroavat kaupungin ongelmista", Sirén-Aura sanoo. K6-kunnista vain Korsnäs on ruotsinkielinen, muissa kunnissa asuu yli kahdeksan prosenttia suomenkielisiä.
Kielisodan lietsomisen Sirén-Aura kiistää.
"On meillä ollut jonkinlainen haju siitä, että jotakin on tekeillä, mutta alueen veturin ympäröivän saartorenkaan rakentamista ei osattu odottaa", Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio sanoo.
Hänen mukaansa kuntarakenteen uudistaminen ei voi merkitä sitä, että alueen työpaikka-, koulutus- ja kulttuuriveturina toimivalta kaupungilta leikataan kasvumahdollisuudet suomettumisen pelossa.
"Lainsäädännöllä pitäisi turvata, ettei jotain kuntaa voida saartaa näivettymään", Lumio vaatii.
Vaasan pinta-ala on noin 185 neliökilometriä. Ympäristökunnissa asutaan, ja työpaikat ovat Vaasassa. Vaasan seutuun eli Vasekiin kuuluvat myös Kyrönmaan suomenkieliset kunnat Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia. Suomenkieliset kunnat eivät Vaasalle tarjoa kasvusuuntaa, koska kunnilla ja kaupungilla ei ole yhteistä rajaa.
"Vaasassa asuvista 24 prosenttia on ruotsinkielisiä, ja puolet vaasalaisista on kaksikielisiä. Palvelut on tuotettu ja tuotetaan jatkossakin molemmilla kielillä, vaikka hallintokieli on suomi", Lumio vakuuttaa.
Rkp jakautui kahtia, kun leimahtanutta kieliasiaa käsiteltiin Vaasassa.
"En ole eri käsityksistä yllättynyt, mutta kylläkin kaupunginhallituksen yksimielisestä päätöksestä, jonka mukaan Vaasa tukee vahvempien peruskuntien kehittämistä. Livenneiden Rkp:läisten takinkääntö oli pettymys", Vaasan valtuuston puheenjohtaja Håkan Nordman sanoo ja perustelee harmiaan sillä, että Vaasan on 1990-luvun alusta lähtien rakentanut alueellista yhteistyötä. "On kestämätön ajatus, että Vaasa kuntayhteistyön ulkopuolelta vain maantieteellisenä keskuksena vastaisi palveluista," suur-Vaasaa puolustava Nordman sanoo.
Ympäryskylät liputtavat kuntien itsenäisyydelle
MAALAHTI/KORSNÄS. "Ei meillä täällä Korsnäsissa ole mitään ongelmaa. Poliitikoilla on ongelma", Stig Johansson täräyttää. Suur-Vaasa on peikko.
"Täällä 98 prosenttia on ruotsinkielisiä, ja jos kunnassa on pari kolme suomenkielistä perhettä, niin mitä sitten. Mitä hyötyä meillä olisi Vaasasta", mies summaa ja peräänkuuluttaa kuntaremontin hyötyjä.
Muistissa ovat vielä 1970-luvun pakkoliitokset, joilla Petolahti ja Bergö liitettiin Maalahteen.
Itsenäisyydestä ei tingi myöskään huoltamoyrittäjä Mikael K.A. Nordmyr. "Toimintaa pitää jakaa sektoreittain ja päällekkäisyyksiä karsia", Nordmyr sanoo. Hän muistuttaa Korsnäsin ja Maalahden pitkästä yhteistyöstä.
"Olemme kihloissa, mutta meillä on eri makuuhuoneet", mies kuvaa kahden kunnan suhdetta.
Nordmyr pelkää päätöksenteon karkaavan mahdollisessa suurkunnassa ja Korsnäsin syrjäisen sijainnin korostuvan. "Voisimme syrjäkylänä menettää nykyiset hyvät palvelumme. Haluamme olla itsenäisiä ja olemme valmiit maksamaan siitä hiukan enemmän veroja", kunnanvaltuutettu Nordmyr täydentää.
Maalahtelaiset opettaja Jari Niemelä ja koulukuraattori Mats Bergvik suhtautuvat epäilevästi ajatukseen Suur-Vaasasta. Lähes yhtä epäileviä he ovat kuuden kunnan liittämisestä suurkunnaksi.
Miesten mielestä pieni ei aina ole kallista ja kannattamatonta, eikä suuri toisaalta kannattavaa ja tehokasta.
"Jos kunnan talous on niin kuralla, ettei se enää selviä, silloin liitoksesta voi olla apua", Niemelä sanoo.
Maalahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip haluaa jatkaa yhteistyötä myös Vaasan kanssa. Itsenäisyydestä hänkin pitää kiinni, mutta kannattaa laajaa alueellista yhteistyötä.
Knip ei pelkää ruotsin aseman heikkenevän. Kielilaki turvaa palvelut molemmilla kielillä.