Jos on kyse metsämarjoista niin ei poimijoita tarvitse tarjota mihinkään vaan he voivat myydä itse nuo poimimansa marjansa sellaiselle taholle joka välittää marjat eteenpäin vaikkapa Riitan Herkku tulee ensimmäiseksi mieleen. Kiinalaisten kohdalla sinä voit heitä auttaa löytämään oikeat kanavat , ja luovuuden käyttö on sallitua esim. laittamalla joka kaupan eteisessä oleviin ilmaisiin myyntitaululle ilmoituksen jossa myydään marjoja ja vielä viimevuonna oli ruotsinkielinen rouva joka kiersi keskustan toimistoissa ja liikkeissä myymässä poimiaan marjoja .
'
Kiitos Risto. Ei marjoilla ole väliä mitä ne ovat. Idea on löytää taho joka tarjoaa marjanpoimintatyötä
ja etsii marjapaikan ja kuljettaa poimijat paikalle kuten noiden Thaimaalaisten kanssa on tehty. Sen jälkeen he ovat omillaan. He eivät itse löydä polkupyörineen marjapaikkaa vaan se pitää olla valmiiksi katsottu kuten minä tein. Jos löytäisivät niin olisivat jo poimineet ja myyneet marjat ajat sitten.
Minulla olisi kiinalaisopiskelijoita jotka eivät välttämättä tarvitse työtä mutta ottavat jos saavat sillä silloin he voivat tehdä yhden ylimääräisen Kiinanamatkan.
Eli idea on yhdistää marjanpoimijat ja niiden tarvitsijat.
On aivan älytöntä raahata poimijoita Thaimaasta asti. Vietnamilaiset näyttävät saaneen tarpeekseen sillä kukaan ei voi taata, että metsässä on marjoja. Näin kävi viime vuonna Ruotsissa ja kun poimijoille oli luvattu marjoja olevan niin he olivat uskoneet. Heille luvattiin, että heidän kannattaa ottaa lainaa ja matkustaa
Suomeen poimimaan marjoja ja he saavat sillä maksettua matkan ja vielä voittoakin. Noh tappiotahan siitä viime vuonna tuli kun ei ollut marjoja. Toisaalta aika hölmö on joka lähtee maapallon toiselta puolelta vain poimiakseen marjoja ja laskee paluulipun ja lainan takaisinmaksun sen varaan. Toisaalta hyvä myyntimies myy vaikka hiekkaa Saharaan.