Niinkuin Jackia niin minuakin risuttaa jos poliisi on asettunut tutkineen hilljaiselle, suoralle, vähän liikennöidylle tieosuudelle nopeutta valvomaan, tulee etsimättä mieleen että tämä panos liikennetuurvallisuuden eteen pitäisi asettaa vaikkapa rattijuoppoja etsiväänn puhallutukseen tai sitten niin että tutka asetetaan vaikkapa koulun tai vaaralllisen risteyksen kohdalle.
Tyhmyydestä on aina joutunut maksamaan ja tottakai poliisi käyttää tätä
hyväksi. Jos on niin tyhmä, että menee tuollaiseen retkuun niin se on
ihan oikein.
Minua ei risuttaisi tuollainen. Hiljainen vähän liikennöity suora juuri sellainen
paikka jota rattijuopot eivät osaa varoa. Juuri näillä osuuksilla rattijuopot
poistetaan liikenteestä. Poliisit eivät voi omavaltaisesti itse asettaa
minkäänlaista testirataa katsoakseen, noudatetaanko nopeusrajoitusta.
Jos sellainen hiljainen suora löytyy niin tämä on kuin taivaan lahja.
Oli tieosuus hiljainen tai ei niin sen nopeusrajoituksia pitää noudattaa. Yleensä
on niin, että hiljaiselta näyttävän suoran nopeusrajoitukseen on jokin syy.
Yleensä se on vasta kuolonkolari mutta yleensä perusteltu syy. Tavallinen
autoilija ei voi yhdellä silmäyksellä havaita tätä perusteltua syytä. Mutta
meillä on onnea sen suhteen, että sen on joku jo valmiiksi havainnoinut
ja asettanut nopeusrajoitukse meidän turvaksemme.
Olin kerran ystäväni autossa. Järkyttävä kokemus. Jokainen nopeusrajoitus
piti ylittää 20:llä vaikkei meillä ollut edes kiire. Kävimme ostamassa olutta
ja auto tietysti invapaikalle. Voi taivas mikä aivoinalidi vaikka muuten
ihan fiksu mies. Kävelin kauppaan lippa silmillä koska en halunnut näyttää
aivoinvalidilta tai sellaisen kaverilta sillä vain sellainen ajaa invapaikalle ilman
muunlaista invaliditeettiä. Matka jatkui ja onneksi hirviä
eikä muutakaan osunut kohdalle. Kuljettaja oli ammattikuljettaja joten
hän hoiti ajopuolen ja minä istuin vieressä ja join olutta.
Tulomatka oli samanlainen. Ajattelin, että tämä on viimeinen kerta tässä
kyydissä. Kuljettaja vaarantaa minun ja oman terveytensä. Matka taittui
sukkelaan eikä kukaan ohittanut. Sitten alkoi edessä olla jonoa kuten
koko ajan aiemminkin. Tuli hiljainen 80kmh rajoitettu suora. Yksi jonossa
oleva meidän edellä lähti ohittamaan. Saattoi olla jopa keltainen viiva
mutta sitä en muista. Kuski totesi, että "sitähän minä" ja lähti toisen
ohittavan perään. "Voi taivas mikä aasi" ajattelin mutta olin hiljaa.
Olihan meillä selvä työnjako, että kuski ajaa ja minä matkustan. En siis
puuttunut tuohon vaikka mieli teki monta kertaa sanoa, että "etkö ollenkaan
välitä tai etkö tajua, että voit saada sakot". Kun olimme ohittaneet kaiken
niin näämme poliisiauton. Ajamme muutaman kilometrin ja meidät
pysäytetään. Sakothan siitä tuli. Siinä selvisi samalla, että ne eivät olleet
ensimmäiset.
Kiitos noille hiljaisille tienpätkille joilla kaaharit kaapataan.