Helsingin Sanomissa on tänään erinomainen espoolaisen Riitta Linkolan kirjotus senioritaloista. Merkillistä että aihe vaasassaei kiinnosta vaikka veastö vanhenee ja vaikka meillä kaikilla on juuri senioritaloikäisiä vanhempia tai sukulaisia.
HeSa 06.03. 2011
Senioritaloissa kehittämisen varaa
Väestöliitto ennustaa, että Suomen kansasta olisi 30 vuoden päästä jo lähes puolet yli 65-vuotiaita. Miten siitä selvitään?
Nykyään painotetaan sitä, että jokaisen pitäisi voida asua kotonaan, kunnes viikatemies korjaa. Mutta miten hoidetaan nopeasti kasvava yksin asuvien mummojen ja vaarien joukko, josta liian monet turhautuvat ja masentuvat yksinäisyydessä?
Palvelutalo tai hoivakoti olisi monelle oivallinen vaihtoehto. Toisesta vaihtoehdosta eli seniori-taloista on toistaiseksi näkynyt julkisuudessa harvoin kannanottoja. Viime vuosina niitä on noussut muiden muassa pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntiin.
Yli 55-vuotiaille tarkoitetuista senioritaloista voi hankkia itselleen sopivan kokoisen ja maksukykynsä mukaisen kodin. Toistaiseksi mikään kattojärjestö ei määritä niiden varustetasoa, mutta rollaattorin käyttäjät niiden rakentamisessa on otettu huomioon.'
Senioritalo näyttää houkuttelevan asukkaikseen sellaisia omatoimisia ikäihmisiä, jotka ovat väsyneet omakotitalon suureen työmäärään tai kerrostaloelämän eristäytyneisyyteen. Nuorimmat seniorit ovat yleensä vielä mukana työelämässä.
Psykologisesti on erinomaista, että asukkaiden ikä vaihtelee paljon. Nuorimmat näkevät käytännössä, ettei eläkeikää tarvitse pelätä nurkan takana vaanivana peikkona, vaan se voi olla vapautta tarjoava ja luova vaihe. Vanhemmat taas eivät rapistu ennen aikojaan, koska kohtaavat päivittäin myös nuorempiaan.
Palvelutaloihin verrattuna omatoimisuus säilyy Senioritaloissa paremmin, koska asukkaiden on pakko ottaa vastuuta omasta sekä kenties myös naapureiden elämästä. Yhteydet senioritalossa luovat erinomaisen pohjan paljon puhutulle ja kovasti kaivatulle yhteisöllisyydelle. Mutta asumismuoto turvaa myös suomalaisille välttämättömän yksityisyyden, koska kukin voi halutessaan vetäytyä oman kotinsa rauhaan.
Senioritalojen malli vaatii kuitenkin kehittämistä. Jos talossa on vain vuokra-asuntoja, on omistajan huolehdittava siitä, että talossa on isännöitsijä, joka kantaa huolta vuokralaisten tarpeista. Ellei näin ole, taloon on hankittava ainakin osapäfvätoiminen talonmies, joka auttaa asukkaita käytännön ongelmissa. Ilman yhdyshenkilöä vuokralaiset ovat tuuliajolla, koska he eivät voi muodostaa omaa hallitusta.
Johtaja Jaakko Kiander puhui Helsingin yliopiston Tieteiden päivillä 2011 vanhenemisesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän ennusti, että vanhusväestön nopeasti kasvaessa yhteiskunta saattaa muuttua myönteisessä mielessä nykyistä konservatiivisemmaksi.
Ehkä nykyisenlaiseen mylläkkään aletaan piankin kaivata rauhallisempaa ja vankempaa otetta - sellaista, jossa arvoja mitataan muillakin kuin talousmit-tareilla.
Riitta Linkola
Espoo