4. Ruotsin ja Tanskan välinen siltakaan ei kannata
Mistä tämä väite?
Kaikki puhuvat sillasta, mutta kysymys on paljon muustakin. Valaisenpa hieman:
Riippuu tietenkin mistä näkökulmasta lähdetään asiaa tutkimaan.
On nimittäin hyvä muistaa, että Helsingborg on ennen Malmöta, jos tullaan pohjoisesta ja sieltä kulkevat yhä nopeat (25 minuuttia) laivat (2 kpl) non stop Tanskaan. Moni valitsee laivan, koska se on samalla luonnollinen taukopaikka ja voi tehdä myös pikku ostoksia.
Malmööseen on sitten vain 15 minuutin ajomatka, jos haluaa ajaa siltaa pitkin, mutta rahallisesti on aivan sama ajaako siltaa pitkin Tanskaan, vai ottaako laivan.
Ruotsin ja Tanskan välinen kauppa nousi 20 % sen jälkeen, kun silta valmistui. Emme saa myöskään unohtaa, että sillan voi ylittää myös junalla. Moni ruotsalainen asuukin Malmössa, mutta käy töissä Kööpenhaminassa - ja päinvastoin.
Jos siis otetaan huomioon kaikki asiat, niin silta on ollut kyllä kannattava.
Asiasta löytyy paljon artikkeleita, esim:
http://arkiv.idg.se/pdfdownload/free/?item=16991Kannattavuudesta vielä sen verran, että tarkoitushan oli rahoittaa projekti siltamaksuin. Verorahoja tähän ei käytetty lainkaan.
Ruotsalaiset ja Tanskalaiset taisivat jauhaa asiasta 200 vuotta, ennen kuin homma pantiin käyntiin. Tämä siitä huolimatta, että silta on "vain" 7845 metriä. Sen päälle tunneli 3510 metriä ja tekosaari 4055 metriä ja yksi vielä pienempi sellainen Kööpenhaminan puolella, joka on 430 metriä. Elikkä yhteyden pituus on 16 kilometriä.
Vähän lisää faktaa itse projektin rahoituksesta:
Öresundskonsortiet, jonka Ruotsin ja Tanskan valtio omistivat yhdessä vastasi yhteyden rakennuksesta ja laskettiin että homma tulisi maksamaan 13,9 miljardia Tanskan kruunua. Sen päälle tietenkin maatöitä Ruotsin puolella 2 miljardin Ruotsin kruunun edestä ja Tanskan puolella 5 miljardin edestä. Ruotsin ja Tanskan hallitus sopivat, että rahoitus hoidetaan siltamaksuin. Tämän lisäksi DSB (Tanskan VR) ja Ruotsin rautatiet maksavat vuotuiset maksut, voidakseen käyttää yhteyttä.
Itse rakentaminen hoidettiin kokonaan lainoilla, jotka Ruotsin ja Tanskan valtiot takasivat ja takaisinmaksu alkoi heti kun silta avattiin.
Laskettiin, että yhteys on maksettu 35 vuoden sisällä ja se perustui siihen, että 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ylittää sillan.
15.800 ajoneuvoa vuorokaudessa ylitti sillan viime vuonna ja 21.250 junamatkustajaa.
Mutta vettä on ennättänyt jo virrata paljon sillan alta näiden laskelmien jälkeen. Velkojen takaisinmaksu alkoi 4 vuotta laskettua aikaisemmin ja veikataan, että omistajille aletaan maksamaan osinkoja jo kun silta täyttää 27 vuotta.
Joten tätä kannattavuusjuttua en oikein ymmärrä....