On hienoa, että Vaasassa on hyvä asuntotilanne ja raikasta kilpailua, jonka tarkoitus on pitää hinnat kurissa.
Se, että kaupunginjohtajamme istuu seinäjokisen yhtiön hallituksessa, joka kilpailee vapaiden markkinoiden asuntotuotannossa paikallisten rakennusliikkeiden kanssa, ei minusta ole soveliasta.
Kaupungin pitäsi sanouta irti kyseistä yhtiöstä.
Sama yhtiö harrastaa myös asuntojen vuokrausta ja lienee Vaasan toiseksi suurin toimija. Koska kaupunkikonsernissa on omat kiinteistöyhtiöt, joille esim. kaupungin omien vuokra-asuntojen ylläpito ja tuotanto on annettu tehtäväksi, niin on varsin outoa, että "konsernijohtajamme" toimii kilpailevan yhtön johtotehtävissä.
Vaasa omistaa toki pienen siivun tuon seinäjokisen yhtiön osakekannasta (ja se oli aikoinaan hyvin perusteltua ja hyödyllistä, kun yhtiö vain kanavoi Aravarahoja meille) mutta yhtiö on vaivihkaa muuttanut tytäryhtiöineen ja tytäryhtiön tytärtyhtiöineen toimialaa.
Paikalliset rakennusyhtiöt ja grynderit eivät myyntiin tarkoitettua asuntotuotantoa pidä hyväksyttävänä kunnan toimialuueseen kuluvana asiana mutta eivät ymmärrettävistä syistä pidä asiasta meteliä. Jonkunhan ne Lakeankin talot pitää rakentaa...
Vaasa on joutunut korottamaan osakepääomaa kyseissä yhtiössä, joka siis toimii varsin riskialttiilla toimialalla.
2009 se haki omavelkaista takausta lainoilleen Vaasalta ja äänestyksen jälkeen se myönnettiinkin. Tein asiasta valituksen. Sen käsittely Vaasan Hallinto-oikeudessa kesti toista vuotta ja päätös oli asiantuntijoiden mukaan yllätävä. Valitukseni hylättiin. No, uskon, että KHO voi asian toisin ratkaista ja tänään jätin sinne uuden valituksen.
--
Tapio Osala VALITUS
4.1.2011
Korkein hallinto-oikeus
Unioninkatu 16, Helsinki
ASIA: Kunnallisvalitus / Muutoksenhaku Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen
PÄÄTÖS JOHON HAETAAN MUUTOSTA
Vaasan hallinto-oikeus 16.12.2010 Nro 10/0707/3
VAATIMUS
Vaadin, että Vaasan Hallinto-oikeuden (VHO) päätös kumotaan Hallintolain 27 §:n 1 mom. vastaisena.
ASIA
Vaasan kaupunginvaltuuston julkisessa kokouksessa 9.11.2009 § 136 oli, esteelliseksi asian kaupunginhallituskäsittelyssä itsensä ilmoittanut, kaupunginjohtaja Markku Lumio läsnä valtuustosalissa kun käsiteltiin seinäjokelaisen osakeyhtiön omavelkaista takausta. Markku Lumio oli tämän kaupunkikonserniin kuulumattoman osakeyhtiön hallituksen jäsen.
PERUSTELUT
Vaasan hallinto-oikeus on perustellut valituksen hylkäystä sillä, että hän on ”poistunut paikaltaan” vaikka myös toteaa ”Lumio ei ole poistunutkaan valtuustosalista asian käsittelyn ajaksi”.
Asiassa tuntuu olevan siis olennaista kuinka paljon esteellisen on liikahdettava ”paikaltaan” olematta lain tarkoittamassa mielessä ”läsnä asiaa käsiteltäessä”.
Riittäsikö kun siirtyisi metrin? Entä jos ottaa ”oman” tuolinsa mukaansa siirtyessään vaikka viisi metriä?
Kyseisessä valtuuston kokouksessa kaupunginjohtaja siirtyi ”vakiintunelta paikaltaan” muutaman metrin pysyen kuitenkin valtuutosalissa paikalla, joka on varattu viranhaltijoille. Tuo ”kaupunginjohtajan vakiintunut paikka” ei ole nimikoitu ja kaupunginjohtajat istuvat usein muillakin, esim. toistensa, paikoilla.
Lain tarkoitus lienee sen estäminen että esteellisen läsnäolo päätöstilanteessa voisi vaikuttaa käsitteltävän asian lopputulokseen. Päätöksentekijälle saattaa olla kiusallista vastustaa läsnäolevan edun mukaista päätösehdotusta.
Kyseinen asia hyväksyttiin valtuustossa äänestyspäätöksellä ja voidaan perustellusti olettaa että esteellisen henkilön läsnäolo kokoushuoneessa vaikutti lopputulokseen.
Maallikon on vaikea ymmärtää, että kokoustilassa pysyminen, vain hieman paikkaansa muuttaen, voisi lain tarkoituksen mitätöidä. Joudutaan kestämättömään tilanteeseen jos mittanauhalla aletaan tulkita, onko estellinen läsnä vaiko ei. Siirtääkö omaa jakkaraansa hieman vai siirtyykö viereiselle tuolille? Mielestäni lain tarkoitus on: sitä joko ollaan samassa huonessa tai sitten ei olla.
Vaasan valtuustossa on vuosikymmenien vakiintunut käytäntö, että esteelliset henkilöt poistuvat asian käsittelyn ajaksi joko yleisölehterille (joka on myös ”toisessa huoneessa”, toisessa kerroksessa) tai sitten läheiseen kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen, jossa valtuuson varajäsentkin tapaavat seurata kokousta TV:n välityksellä.
Jostain syystä estellinen Markku Lumio halusi olla läsnä itse päätöksentekotilanteessa vaikka häntä esteellisenä pyydettiinkin virallisessa puheenvuorossa poistumaan. Kyseessä oli Lumion edustaman yhtiön kannalta tärkeä lainatakausasia. Olisi ollut yhtiölle varsin haitallista, jos valtuusto ei olisi omavelkaista takausta olisi yhtiön lainalle myöntänyt.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 8.12.1998/2745 ottanut kantaa vastaavanlaiseen tapaukseen ja todennut läsnäolon laittomaksi vaikkakin on kyseessä julkinen valtuuston kokous.
KHO 8.12.1998/2745
”Kunnanjohtaja oli kokouksessa ilmoittanut esteellisyytensä asian käsittelyyn ja valtuusto oli hyväksynyt esteellisyyden. Kunnanjohtaja ei kuitenkaan ollut poistunut paikaltaan asian käsittelyn ajaksi. Päätettäessä kunnan mahdollisista jatkotoimenpiteistä edellä mainitussa asiassa ei sen käsittelemiseen esteellisen kunnanjohtajan läsnäololle kokouksessa ole hallintomenettelylain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita. Valtuuston päätös oli näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä.”
Vaadin lisäksi, että Vaasan kaupunki tuomitaan korvaamaan minulle maksamani VHOn oikeudenkäyntimaksu 89 euroa ja asian hoidosta aiheutuneena korvauksena 500 euroa sekä, että minulle ei tuomita oikeudenkäyntimaksua tästä valituksesta.
Vaasassa 4.1.2011
Tapio Osala
Vaasa