Business Finlandin säännöt ei salli koronatukia varsinaisesti vaan kaikki jaettava tuki pitää liittyä jollakin tapaa kehittämiseen - jopa kiinteisiin kuluihin liittyvä tuki täytyy olla kehitystyöhön sidottua
Hallitus teki koronatukien jakamisessa heti aluksi ratkaisevan virheen, jota on nyt vaikea korjata"Hallitukselle kävi liian myöhään ilmi, ettei Business Finland ole nykysääntöjensä puitteissa toimiva kanava kriisirahoituksen myöntämiseen. Sääntöjä voidaan yhä muuttaa, mutta se voisi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) suoristaa kravattiaan eduskunnan täysistunnossa Helsingissä tiistaina. Taustalla istuu työministeri Tuula Haatainen (sd).Viimeistään tällä viikolla on kuitenkin käynyt ilmi, että kehityshankkeiden rahoittamisen sijaan hallitus haluaisi ennen kaikkea lievittää koronaviruksesta kärsivien yritysten ahdinkoa ja auttaa niitä pysymään pystyssä.
”Rahoituksen tarve ja mahdollisuudet myöntää rahaa Business Finlandin ja ely-keskusten kautta eivät kohtaa. Nyt yritykset tarvitsisivat rahaa ennen kaikkea akuutin kassakriisin selättämiseksi. Tämä on ilman muuta suurin ongelma tällä hetkellä”, Lintilä sanoi HS:lle maanantaina.
Business Finland on Lintilän mukaan varmasti tehnyt mokia käsitellessään tuhansia hakemuksia poikkeuksellisen nopeassa tahdissa. Business Finland ei silti täydellisellä onnistumisellakaan olisi pystynyt täyttämään hallituksen toivetta eli myöntämään kriisirahoitusta ahdingossa oleville yrityksille.
Päättäjät toki tiesivät, että Business Finland saa lain mukaan myöntää rahoitusta vain kehittämishankkeisiin. Maaliskuun loppupuolella virkamiehet ja hallitus silti uskoivat, että rahoituksen säännöt venyvät ja käytännössä Business Finland pystyy myöntämään myös kriisirahoitusta.
Lintilä kertoi julkisuudessa ohjeistaneensa hakemusten arvioinnissa ”laveaan ja joustavaan toimintaan”.
Huhtikuussa on käynyt ilmi, ettei viranomaispäätöksinä tukihakemuksia arvioiva Business Finland katso pystyvänsä joustamaan niin paljon kuin hallitus oli ajatellut.
Business Finlandin myöntämiin tukiin sisältyy 20 prosentin osuus, jonka yritykset voivat käyttää kiinteisiin kuluihin. Näidenkin kulujen on silti oltava suoraan sidoksissa yrityksen kehittämishankkeeseen, kertoi rahoitusjohtaja Ari Grönroos keskiviikkona."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006484687.htmlHS hankki Business Finlandin sisäisen ohjeen koronatukien jakamiseen: Ratkaisevaa ei ole, kuinka paljon yritys on kärsinyt kriisistä”Hakemuksen hylkääminen perustuu siihen, ettei yrityksen juridinen rahoituskelpoisuus toteudu tai projektin toimenpiteet kohdistuvat johonkin muuhun kuin kehittämiseen”, Business Finlandin käsittelijöille suunnatussa ohjeessa sanotaan.
Moni yritys on saanut Business Finlandin tukea korona-aikanaOhje vahvistaa sen, että tuet on suunnattu kokonaisuudessaan nimenomaan uusien kehitysprojektien rahoitukseen eikä kriisirahoitukseen, kuten menetetyn liiketoiminnan korvaamiseen tai kiinteiden kulujen kattamiseen.
Arvioinnin tärkeimpänä tekijänä on ohjeen perusteella ollut hakemuksen kohdistuminen kehitystoimintaan eikä se, kuinka paljon hakijayrityksen liiketoiminta on kärsinyt koronaviruksesta. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan Business Finland voi myöntää vain kehitysrahoitusta eikä tukea tappioiden korvaamiseen.
Yritykset ovat ohjeen mukaan hakeneet tukia ”ultrakevyellä” hakemuspohjalla, jossa yritysten on pitänyt kuvailla ensimmäisessä kentässä nykytilaansa ja toisessa kentässä kaavailemaansa kehitysprojektia tai sen esiselvitystä.
Kehitysprojektiin on voinut saada tukea enintään 100 000 euroa, esiselvitykseen enintään 10 000 euroa. Noin joka viides tukihakemus on hylätty.
”Perusperiaate rahoituksen hakemisessa ja hakemusten käsittelyssä on helppous, yksinkertaisuus ja nopeus”, Business Finlandin käsittelijöille suunnatussa sisäisessä ohjeessa lukee.
Keskeisintä rahoituksen saamisessa on ollut se, että yritys on hakemuksessaan uskottavasti perustellut rahojen menevät nimenomaan uuden hankkeen toteuttamiseen eikä koronakriisin aiheuttaman notkahduksen paikkaamiseen.
”Arvioinnissa tulee muistaa, että rahoitukseen riittää yritykselle uusi tekeminen. Emme arvioi kansallista tai kansainvälistä kilpailuetua. Kehitysprojektin arvioinnissa tulee varmistua, että tekeminen kohdistuu nimenomaan kehittämiseen, ei esimerkiksi koronan aiheuttamien tappioiden korvaamiseen tai vientitoimintojen rahoittamiseen.”
Yritysten tulee hakemuksessaan kuvata myös, miten koronaviruspandemia on vaikeuttanut niiden liiketoimintaa. Ohjeen mukaan yrityksen taloudellista tilannetta koskeva analyysi perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen.
Juridinen rahoituskelpoisuus viittaa esimerkiksi siihen, että yrityksellä on osoitus jatkuvasti kannattavasta liiketoiminnasta ennen koronakriisiä. Business Finland ei rahoita yrityksiä, jotka olivat menossa nurin jo ennen kriisiä.
Varsinaisena arviointikriteerinä ei siis sisäisen ohjeen mukaan ole ollut se, kuinka paljon kukin yritys on kärsinyt koronaviruksesta.
Business Finlandin myöntämiin tukiin sisältyy enintään 20 prosentin osuus, jonka yritys voi käyttää kiinteisiin kuluihin sekä matkoihin ja materiaaleihin. Näidenkin tukirahojen tulee silti Grönroosin mukaan kohdistua liittyä nimenomaan kehityshankkeen aiheuttamiin menoihin, ei yrityksen normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen.
Jos Business Finlandin kautta haluttaisiin myöntää varsinaista kriisitukea vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tappioiden paikkaamiseen, se vaatisi Grönroosin mukaan asetusmuutoksen. Lisäksi lisätalousarvioissa Business Finlandille myönnettyjen lisämäärärahojen tarkoitus pitäisi määritellä uudelleen.
Näistä toimenpiteistä vastaisivat Business Finlandin sijaan työ- ja elinkeinoministeriö, hallitus ja eduskunta."
https://www.hs.fi/talous/art-2000006483424.html