Vaasa keskustelualue > Yleistä keskustelua

Mihinkä meidän rahat menee

<< < (2/2)

herkkoo:

.

Tehottomuus ulkoistuksissa vei Suomelta puolustusvoimat?

Lehti: Varuskuntaleikkausten säästöt palavat tulostukseen

"Armeijan ulkoistamien atk-, tulostus- ja varmennuspalveluiden lisäkuluihin voi upota liki 60 miljoonaa euroa, kertoo Suomen Sotilas-lehti.

Summa on suurinpiirtein sama kuin mitä varuskuntien lakkautuksella säästetään.

Puolustusvoimat ulkoisti atk-, tulostus-, kopiointi- ja varmennusjärjestelmiään Atea-yhtiölle vuonna 2009. Samalla hankittiin näiden tarvitsemia konesalipalveluita.

Alunperin paketin kokonaissumman piti pysyä noin 14 miljoonassa eurossa, mutta tähän mennessä lisälaskua on kertynyt jo yli 28 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimien taloushallinto on arvioinut, että seuraavien kahden vuoden aikana järjestelmästä koituisi lisäkuluja vielä 30 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi 517 prosentin hinnankorotusta alkuperäiseen sopimukseen.

Suomen Sotilaan mukaan lisälasku vastaa suurinpiirtein niitä summia, mitä armeija on laskenut säästävänsä varuskuntien lakkauttamisella."

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/02/23/lehti-varuskuntaleikkausten-saastot-palavat-tulostukseen/201223864/12

.

herkkoo:
.

Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa
Vuosina 2012–2015 perityt liian suuret siirtomaksut on hyvitettävä asiakkaille seuraavan neljän vuoden aikana.



Osa sähköyhtiöistä joutuu hyvittämään liian suuret sähkön siirtomaksut asiakkailleen.

"Energiaviraston mukaan osa sähköyhtiöistä on perinyt asiakkailtaan liian suuria sähkön siirtomaksuja ja joutuu hyvittämään ylisuuret maksut asiakkailleen. HS kertoi torstaina, että vuosilta 2012–2015 hyvitettävää kertyi yhteensä noin 170 miljoonaa euroa.

Koska sähköverkkotoiminta on Suomessa luvanvaraista monopolitoimintaa, Energiavirasto valvoo sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuutta.

Runsaat puolet siirtoyhtiöistä teki kaudella 2012–2015 ylijäämää eli niiden tulos ylitti Energiaviraston hyväksymän tason. Ylijäämä on tasattava eli hyvitettävä asiakkaille tai käytettävä investointeihin seuraavalla kaudella eli vuosina 2016–2019.

Alla olevalla hakukoneella voit tarkistaa, tekikö siirtoyhtiösi viime kaudella ylijäämää.

Valitse sähkön siirtoyhtiösi alta:

Vaasan sähköverkko oy

Vuosina 2012–2015 yhtiö teki yli-/alijäämää 5 818 000 euroa. Tämä oli

5 %

yhtiön kauden liikevaihdosta.

Yhtiöt saavat hyödyntää edellisellä kaudella syntynyttä alijäämää seuraavan kauden ylijäämien tasaamiseen. Ylijäämän tekeminen kahdella peräkkäisellä kaudella on lain mukaan kiellettyä."

http://www.hs.fi/talous/art-2000005092746.html

.

herkkoo:
.

Lomarahojen leikkaukset kiky-sopimuksen seurauksena on aiheuttanut polemiikkia

Lomarahojen leikkaus vie keittäjän kukkarosta 400 euroa – Katso listasta, kuinka leikkuri iskee

Kilpailukykysopimus leikkaa puolen miljoonan suomalaisen lomarahoja



Valtiolla paremmat palkat

Lomaraha riippuu työuran pituudesta ja palkasta. Leikkaukset koskevat 429 000 kuntien ja 72 000 valtion työntekijää. Julkisen sektorin työntekijämäärä on laskenut viime vuosina eläköitymisen ja yhtiöittämisen takia.

Valtiolla palkat ovat keskimäärin paremmat kuin kunnilla. Pitkän, yli 15 vuoden työuran, tehnyt tienaa keskimäärin 3 800 euroa.

Valtion työmarkkinalaitoksen laskelmien mukaan 3 800 euron kuukausituloilla lomarahoista lähtee 820 euroa."

http://yle.fi/uutiset/3-9634570


Kommentti: Totuus loma­ra­ha­leik­kauk­sesta – menettääkö keittäjä 400 vai 12 euroa?

"Yle uutisoi sunnuntaina Julkisten ja Hyvin­voin­ti­a­lojen liiton (JHL) laskelmiin perustuen, että loma­ra­ha­leik­kaus tarkoittaa 2105 euroa kuukaudessa tienaavalle ruoka­pal­ve­lu­työn­te­ki­jälle 431 euron vuositulojen menetystä.

Jutussa haastateltu keittäjä kertoi, että joutuu jättämään leikkauksen takia silmälasit hankkimatta.

Uutinen herätti huomiota ja on kerännyt maanan­tai­aa­mu­päi­vään mennessä yli 15000 jakoa sosiaalisessa mediassa.

Mutta kaventuuko pieni­palk­kaisten suomalaisten tilipussi tosiaan sadoilla euroilla vuodessa?

Nordean yksi­tyis­ta­louden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo, että tilanne ei todel­li­suu­dessa ole niin synkkä kuin JHL:n laskelmista voisi päätellä.

Hän muistuttaa, että verotuksen johdosta lomarahan leikkauksen nettovaikutus on brut­to­vai­ku­tusta pienempi.

Lisäksi käytössä oleviin vuosituloihin vaikuttavat hallituksen päättämät veron­ke­ven­nykset ja sosi­aa­li­tur­va­mak­sujen kevennykset.

– JHL:n laskelma kertoo paljonko bruttopalkka pienenee palk­ka­kui­tissa, mutta kukkarossa näkyy kuitenkin verojen jälkeinen nettovaikutus, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäisen laskelmien mukaan 2000 euroa kuukaudessa tienaavan julkisella alalla työs­ken­te­levän palkansaajan kukkaro kevenee käytännössä noin eurolla kuukaudessa. Siis noin 12 euroa vuodessa.

– Lomarahan leikkaus saattaa kuitenkin tuntua suuremmalta, koska se näkyy kerralla ja veron­ke­ven­nykset kertyvät koko vuoden aikana, ekonomisti myöntää."


Olli Kärkkäisen taulukko loma­ra­ha­leik­kauksen netto­vai­ku­tuk­sista.



http://www.suomenmaa.fi/uutiset/kommentti-totuus-lomarahaleikkauksesta--menettaako-keittaja-400-vai-12-euroa-6.3.244595.127fa35ea5

.

Navigation

[0] Message Index

[*] Previous page