Muutamilla kohteilla Vaasassa on yksi yhteinen nimittäjä ja se on eriasteinen suojelu.
Kohteita ja alueita ovat mm.:
- Rahkolan ja Saippuan alue, Sundin/Suntin ranta (Mansikkasaari?)
- sisäsataman siilot
- ns. Valkolinna-kiinteistö
Valkolinnalla on jo rakennuslupa ja sinne alkaa pian tulla asuntoja.
Siilojenpurku edellyttäisi suojelun perumisen (suojelua haki Vaasan kaupunki!). Home ei ole ongelma. Eikös niissä vanhemmissa siiloissa ole jo käytössä olevat tilat? Missä home?
Betonisiiloihin mahtuisi toistasaataa asuntoa. Ne pitää rakentaaa ennen kuin Mansikkasaareen mitään asuntoja havitellaan. Onhan ne nyt aivan loistavassa paikassa!
Onko Valkolinnan rakennussuunnitelma hyväksytty ja saanut lainvoiman?
Tornitalon rakentamista kulmaukseen naapurit tuskin riemusta kiljuen ottavat vastaan. Ja miten soveltuukaan Vöyrinkaupungin kaavaan ja rakentamisen linjaukseen? Rakennusoikeuden maksimointi tontilla sinänsä on järkevää ja mahdollistaisi Valkolinnan säilyttämisvaatimuksen
osittain.
Puretuksi vain tulisi se osa kulmassa, jossa on edes vähän ns. funkkis-tyyliä. Valkolinnan suojelulle ei mielestäni ole ollut perusteita, rakennukset olisi tullut ajaa maantasalle katepillarilla. Ränsistyminen on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Ketä kiinnostaa, niin voi käydä toteamassa.
Siilojen osalta on menty suurin piirtein samalla tavoin ja nyt ollaan pattitilanteessa.
Mielekkäintä olisi ollut purku, mutta kun ei ole maksajaa.
Miksi mitään ei ole tapahtunut? Miksi kohde ei kiinnosta - ketään? Paitsi Osalaa.
Riskit ja kalleus sekä epäonnistumisen mahdollisuus taloudellisesti on liian suuri.
Jos oletetaan, että asuntoja siiloihin rakennettaisiin, niin eiköhän silloin kaikista asunnoista tulisi olla merinäköala. Se taas ei mahdollista mitenkään 150 uutta asuntoa Vaasaan. Miten tuollainen keskittymä autokellareineen sopisi tuolle pienelle alueelle, missä sijaitsevat Pohjanmaan Museo ja Maaherran talo ym.?
Kyse taitaa pitkälle olla Tapion omasta "visiosta", josta haluaa pitää kiinni. En oikein kykene seuraamaan Tapion päättelyä ja logiikkaa asiassa. Tapio on ekonomi koulutukseltaan, joten kannattavuusarviointi voisi olla kuvioissa mukana. Kelle nuo siiloasunnot olisivat lähinnä suunattu (tarjonta), maksaisivat nimittäin maltaita vuokralla tai omistettuna. Ihmiset ovat nykyään myös erittäin terveystietoisia asumisensa suhteen - ja syystä.
PS. Mitä kulttuurihistoriallista tai muuta erityisarvoja liittyy betonisiiloihin? Minä en sitä ymmärrä, mutta toki periaatteessa arvostan käsityksiä siilojenkin puolesta. Enemmän kuitenkin arvostan tiili- ja hirsirakentamista. Salpalinjan betonibunkkeita ja niiden vapaaehtoisvoimin toteutettua kunnostusta ja ylläpitoa (museointia) ymmärrän jopa helpommin.