Valtionosuudet ei kohtele kaikkia kuntia hyvin esim. Laihiaa. (Vastaava osuus asukasta kohden esim. Kurikassa on n. tuhat euroa enemmän asukasta kohden, 2 840 euroa / asukas)
Valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja verokertymän ja kulujen suhteen. Tasausta tarvitaan, koska monen maalaiskunnan verotuloja vähentää työikäisen veroja maksavan väestön muutto isompiin keskuksiin ja kuluja lisäävät iäkkäiden tarvitsemat terveys- ja hoivapalvelut. Kunta tarvitsee välttämättä taloudellista tukea selvitäkseen lakisääteisistä velvoitteistaan. Tuki tulee riihikuivana rahana kunnan käyttövaroihin kuukausittain valtionosuutena.
Valtionosuuden määrittämisessä kolme eniten vaikuttavaa osaa ovat kunnan asukkaiden ikärakenne, sairastavuus ja verotulojen perusteella tehtävä valtionosuuden tasaus.
Lisäksi valtionosuuteen vaikuttaa työttömyysaste, kaksikielisyys, saamelaisuus, saaristoisuus, asukastiheys, koulutustausta, syrjäisyys ja työpaikkaomavaraisuus. Siirtymäsäännökset, jotka ovat seurauksia lainsäädännön muutoksista, lisäävät joidenkin kuntien valtionosuutta. Erikseen lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus sekä kotikuntakorvaukset.
Laskennallisesta valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on noin 3600 euroa asukasta kohden vuodessa.
Valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu viime vuosina, mutta edelleen se on monimutkainen ja sisältäen päällekkäisiä komponentteja. Valtionosuuden määräytymisperusteita on nyt parikymmentä. Tänä vuonna uusina perusteina ovat toimeentulotuen siirto Kelalle ja kilpailukykysopimuksen vaikutus, joista ensimmäinen vähentää ja jälkimmäinen lisää valtionosuutta.
Laihialla valtionosuus on 1 850 euroa asukasta kohden vuodessa. Tämä on aika vähän kun sitä verrataan utsjokelaisten saamaan 5500 euroon asukasta kohden, mutta aika paljon, kun sitä verrataan espoolaisten saamaan 190 euroon asukasta kohden. Huonoin tilanne on Kauniaisissa, jossa valtionosuus on negatiivinen, eli kaupungin on maksettava valtiolle noin 100 euroa asukasta kohden. Kotikuntakorvaukset, jotka eivät ole varsinaista valtionosuutta, kääntävät Kauniaisten rahavirran kuitenkin niin että valtiolta tulee rahaa 200 euroa asukasta kohden vuodessa.
Vanhukset ja lapset lisäävät eniten valtionosuuttaLapsista aiheutuvat suuret päivähoito -ja koulukulut ja vanhukset tarvitsevat kalliita hoivapalveluja. Valtionosuuden ikärakenneosuuden laskemiseksi kunnan asukkaat jaetaan ikäluokkiin. Valtionosuus saadaan kertomalla ikäluokan perushinta asukkaiden määrällä. Esimerkiksi Laihialla on 234 vähintään 85 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tämän ikäluokan perushinta on 19436 euroa, joten he kasvattavat valtionosuutta peräti 4 500 000 eurolla.
Ikärakenteen perusteella maksetaan eniten valtionosuutta Limingalle ja Tyrnävälle, jotka molemmat saavat noin 4400 euroa asukasta kohden vuodessa. Vähiten, noin 3000 euroa asukasta kohden, saavat Pelkosenniemi, Helsinki, Tampere ja Inari. Ero ääripäiden välillä on noin 1400 euroa asukasta kohden.
Alla olevaan taulukkoon on koottu valtionosuudet ikäluokittain Laihialla.
Ikä vuosissa Henkilöä €/henkilö Yhteensä
alle 6v 681 8399 5 700 000
6v 128 8904 1 140 000
7-12 633 7459 4 700 000
13-15 293 12805 3 750 000
16-18 260 4082 1 060 000
19-64 4428 1051 4 700 000
65-74 975 2133 2 080 000
75-84v 458 5776 2 650 000
yli 84v 234 19436 4 500 000
Ikärakenne yhteensä 8090 30 300 000
Väestön määrä ikäryhmittäin on laskettu 31.12.2015. Valtionosuuden laskennassa käytetään vuoden 2015 tilastotietoja.
Terve väestö alentaa valtionosuutta
Toinen tärkeä valtionosuuteen vaikuttava asia on sairastavuus, joka lasketaan kuntakohtaisen sairastavuuskertoimen avulla. Laihialla sairastuvuuskerroin on 0,97. Kuntakohtainen kerroin kuvaa sairastavuutta verrattuna koko Suomeen, jonka sairastavuuskerroin on tasan yksi. Eli Laihialla sairastetaan 3% vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Terveintä väestö on Limingassa, jossa sairastuvuuskerroin on vain 0,62. Suurin kerroin ja sairain väestö on Rautavaaralla, jossa sairauksia on 2,04 kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. On selvää, että kuntalaisten ikärakenne vaikuttaa sairastavuuten.
Kerroin lasketaan tilastotietojen perusteella, jotka kerätään Tilastokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kansaneläkelaitokselta ja Eläketurvakeskuksesta. Laskennassa huomioidaan vakavien sairauksien kuten diabetes-, psykoosi-, sydän- ja syöpäpotilaiden sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kunnassa.
Valtionosuus saadaan kertomalla ensin sairastavuuden perusosa, 1159 euroa, kunnan sairastavuuskertoimella (Laihialla 0,97) ja sitten kunnan asukkaiden määrällä (Laihialla 8090). Kertolaskun tuloksena Laihialle tulee sairastavuuden perusteella 9,1 miljoonaa euroa valtionosuutta.
Verotulojen tasaus synnyttää suurimmat erotSuurimmat erot valtionosuuksiin kuntien välille aiheuttaa verotulojen tasaus. Verotulojen tasauksessa siirretään rahaa valtiolta ja noin kolmeltakymmeneltä kunnalta, joissa asuu veronmaksukykyistä väestöä, muille kunnille. Asukasta kohti laskettuna suurin maksaja on Kauniainen, joka menettää valtionosuutta yli 1360 euroa asukasta kohti. Suurin hyötyjä on Merijärvi, joka saa 1400 euroa asukasta kohti. Näiden kuntien välille verotulojen tasauksesta syntyy eroa lähes 2800 euroa asukasta kohden.
Laihia sai verotulojen tasausta 371 euroa asukasta kohden vuodessa, yhteensä 3 000 000 euroa.
Verotulojen tasauksen laskenta on monimutkaisinta kaikista. Siinä verrataan kunnan verotuloja koko Suomen verotuloihin. Kunta saa valtionosuuteen lisäystä jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin koko maan keskiarvo. Lisäys on 80 prosenttia laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos taas laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon, valtionosuutta pienennetään 30 prosenttia verotulojen erotuksesta lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Verorikkailta kunnilta kerätään vähemmän rahaa, kuin mitä sitä jaetaan köyhemmille kunnille. Valtio tasaa erotuksen omista verotuloistaan. Tarkempia tietoja laskentaperusteista löytyy lakitekstistä.
Selitys €/asukas €/vuodessa
Ikärakenne 3 750 30 300 000
Sairastavuus 1 130 9 100 000
Verotulojen tasaus 371 3 000 000
Muut 133 1 080 000
Loput 179 1 490 000
Kunnan omavastuuosuus -3627 - 29 300 000
Vertailukelpoinen summa 1 940 15 700 000
Kultuuri- ja opetustoimi - 71 - 570 000
Kotikuntakorvaus - 16,0 - 130 000
Maksettava valtionosuus 1 850 15 000 000
Vertailukelpoinen summa tarkoittaa valtionosuutta, joka lasketaan kaikille kunnille samoilla perusteilla. Summaa voi verrata muiden kuntien saamaan valtionosuuteen. Kun tähän lisätään kulttuuri- ja opetustoimen valtionosuus ja kotikuntakorvaukset, saadaan maksatukseen tuleva valtionosuus.
Muut tekijät
Valtionosuuteen vaikuttavat vielä monet muut tekijät, jotka ovat koko maan tasolla melko pieniä, mutta yksittäisen kunnan kohdalla voivat olla ratkaisevan suuria. Laskentakaavat ovat monimutkaisia. Ne löytyvät Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta -laista.
Kunnan työttömyysaste vaikuttaa valtionosuuteen 20 eurosta 150 euroon asukasta kohden.
Kaksikielisyys on merkittävä valtionosuuden lisääjä ruotsinkielisissä kunnissa. Esimerkiksi Raasepori saa sen perusteella valtionosuutta yli 200 euroa asukasta kohden. Myös saamenkielisyys lisää valtionosuutta.
Vieraskielisten määrä lisää valtionosuutta tuntuvasti. Maahanmuuttajia vastanottavat kunnat saavat suuremman valtionosuuden.
Saaristolaisuuden katsotaan aiheuttavan kuluja, joita hyvitetään lisäämällä valtionosuutta. Puumalan kunta saa saaristolaisrahaa lähes miljoonan vuodessa. Muita saaristokuntia ovat Kustavi, Enonkoski, Sulkava, Hailuoto, Maalahti, Kemiönsaari ja Parainen.
Asukastiheys nostaa harvaan asuttujen Lapin kuntien valtionosuutta tuntuvasti. Inari saa harvan asutuksen vuoksi 5,3 miljoonaa ylimääräistä valtionosuutta. Se on lähes 1000 euroa asukasta kohden.
Koulutus tai pikemminkin sen puute lisää valtionosuutta enimmillään 80 eurolla asukasta kohti. Parhain koulutus on kempeleläisillä, jotka eivät saa koulutuksen perusteella valtionosuutta lainkaan."
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kunnittain ja oppilaitoksittainAjantasainen laki 2009/1704 valtionosuuksista.https://www.kotikunta.fi/laihia.php?a=5222