En epäile hetkeäkään, ettet Klaus ajaisi Vaasan seudun parasta.
Kuitenkin tuntuu kovin kaukaa haetulta verrata Tanskan salmen ja Merenkurkun liikennettä toisiinsa. Ajattelehan, miten valtaisa lauttaliikenne Ruotsista Tanskaan ja Saksaan oli ennen siltayhteyttä! Suomi rasitti/rasittaa sitä Tukholman kautta omalta osaltaan.
Merenkurkun liikenne on kuin hyttysen pissi siihen verrattuna nyt ja tulevaisuudessa.
Miten voidaan kuvitella Venäjän pyrkivän tulevaisuudessa kiertoteitse kuljettamaan tavaroitaan pohjoismaiden kautta, omat meriyhteydet riittävät vaikka mihin. Mitä hittoa ne Norjan kautta pyrkisivät, kun Murmanskinkin satama on auki kesät talvet.
Takuulla Venäjä tulee olemaan parinkymmenen vuoden kuluttua aivan erinäköinen maa nykyiseen verrattuna. On vain ajan kysymys, ennekuin venäläisten kauttakuljetukset Hangon ja Kotkankin kautta loppuvat.
Tuossa manteiron tekstissä on ajattelemisen aihetta. Voin olla samaa mieltä. Ensimmäiseen lauseeseen tosin vaihtaisin sanan
ajaisi sanoihin
yrittäisi ajaa.
Jos laskemme näillä summilla lipputuloja ja liikenteen määräksi arvioisimme vain kymmenyksenkin Tanskan salmen liikenteestä, saamme summina; 2 autoa/min x 60min x 24 tuntia x 365 pv = 1051200 autoa vuodessa x (keskihinta)100euroa/auto = 105miljoonaa euroa vuodessa
Hyvin vaatimattomalla liikennemäärällä yhtiö tuottaisi suuren voiton. Jos siltayhtiö noudattaisi muiden vastaavien mallia, siinä olisi mukana julkisia tahoja (valtiot, kaupungit ja säätiöt) sekä yksityisiä kansalaisia.
Voisitko Klaus Yrityskonsulttina vähän kommentoida minulle
Tuolla esittämälläsi laskelmalla saadaan tosiaan mainitsemasi summa 105 M€ kasaan. Tuo summa, mikäli oikein ymmärsin on kuitenkin vasta liikevaihto. Josta vasta kulujen ja verojen jälkeen jää jäljelle puhdas voitto? Jos jää? (käsittääkseni voittoa ei jäisi) koska...
Noissa kuluissa pitäisi olla myös mukana jonkinlaiset rahoittamiseen liittyvät kustannukset, koska jotain siltayhtiö joutuisi kuitenkin sillasta maksamaan sen tehneelle julkiselle rakennuttajalle. Vaikka joutuisi maksamaan vain puolet rakentamiskustannuksista, tuon summan riittäminen edes rahoittamiseen olisi kovan työn takana, koska en usko 3miljardin edes riittävän tuohon hankkeeseen. (jos raha on kerätty sijoittajilta osakepääomana pitäisi myös sille antaa korkoa, eli osinkoa)
Ajattelen näin, koska persianlahdella Bahrainin ja Qatarin välille rakennetaan maailman pisin silta, joka maksaa kaksi miljardia euroa silllä on pituutta vain 40 kilometriä. Ja kun ottaa huomioon, ettei siellä työ maksa juuri mitään. Rakennettavan pohjan ja olosuhteiden vaikutusta tuohon hintaan en osaa arvailla. Ja sanoohan Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja J. Tervalakin ettei hanke olisi edes kallis,
jos sen 3 miljardilla sa
isi.
Olisivatko Vaasalaiset veronmaksajat veronmaksajan ominaisuudessa maksamassa sitä julkista osaa, joka sitten annettaisiin yksityisiin käsiin pienemmällä summalla kuin mitä rakentamiseen on mennyt?
Perustuuko tämä taloudellinen kannattavuus juuri siihen, että julkisella puolella rakennetaan ja sijoitetaan rahaa, sitten yksityinen saa ostaa sen lähes ilmaiseksi, että saadaan toiminta tuottamaan voittoa. Mutta onko se silloin kokonaisuudessa taloudellisesti kannattava hanke? Vai onko tarkoituskin hakea voittoa vain siltayhtiölle?