Alun perin totesin, etteivät henkilökohtaiset syntymäpäivät vietot (vastaanotot) ole yksityisellä sektorilla kovin yleisiä. Pidän väitteestä kyllä yhä kiinni.
En suinkaan todennut tuota sen takia, ettei minua ole kutsuttu. Kyllä noista työnantajien juhlista yleensä muutenkin tieto kantautuu. Olen monen yrittäjän kuullut täyttäneen tasavuosia, mutta niitä on käsittääkseni vietetty tai oltu viettämättä siinä missä palkansaajakin. Jos taas yritysjohtaja saa verohelpotusta syntymäpäiviensä vastaanotosta, saattaa se tietenkin houkuttaa niitä pitämään.
Eikös tämä syntymäpäivien vietto noin yleensäkin liene aika pohjoismainen tapa. Kansainvälisillä yritysjohtajilla (vaikkapa ABB) tuskin on edes relevanttia järjestää tämänkaltaisia vastaanottoja.
On aivan eri asia, että poliitikot (Saloranta tai vaikkapa Osala) pitävät syntymäpäivä vastaanottoja. Poliitikoilla on tapana keksiä pienistäkin aiheista vastaanotto tai lehdistötilaisuus. Julkisuustarve on ilmeinen politiikassa yleensäkin.
Kuinka yleistä tämä on julkishallinnossa, en todellakaan osaa sanoa. Oikeastaan en ole ottanut ollenkaan kantaa tähän, oliko Pikipruukkin toimitusjohtajan vastaanotto tarpeellinen vai ei. En taida ottaakaan, kun en kyseisen firman asunnossa asu. Sen sijaan voin vakuuttaa, etten näitä mielipiteitä ainakaan kateellisuudesta ole kirjoittanut.
Itse en ole juhlinut vanhenemista (tasavuosia) juuri millään tavalla.
Olin kerran rahvaan syntymäpäivillä, juhlakalu nukkui lapåaantuneena lattialla. Että hyvää syntymäpäivää.
On se hyvä, että Suksi pääsee frakkeine, smokkeine ja kunniamerkkeineen kunnon vastaanotoille. Omat ohuet kokemukseni näistä hienoista vastaanotoista ovat aika ikävystyttäviä, sellaisia jäykistelytilaisuuksia.
Meikäläinen on käynyt pääosin juuri rahvaan synttäreillä ja hauskaa on ollut. Joskus on oltu jopa juovuksissa, mutta koskaan en muista kenenkään rähisseen tai ”lapaantuneen” lattialle. Kukin taaplaa tyylillään.