.Takavuosien pakkomiellehanke kuitua kyliin vaikka väkisin on yksi surullisia vaiheita jossa ei vältytty rikollisiltakaan sivujuonteilta
Varma merkki huijauksesta on että a) olette tyhmiä jos ette lähde tähän b) tällä on kauhea kiire ja voitte menettää kaiken
Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia"Laajakaista kaikille" on kaunis, mutta kallis ajatus. Keski-Suomessa laajakaistahanke johti tulikivenkatkuiseen riitaan ja rikosilmoituksiin. Hanke velkaannutti pieniä kuntia, eivätkä kaikki asukkaat koskaan saaneet tilaamiaan nettiyhteyksiä.
Bisnestä syrjäseudullaSotkuun ei ole yhtä ainoaa syytä, mutta sen syntyhetki löytyy noin kahdeksan vuoden takaa. Tuolloin keskustan Matti Vanhasen johtama hallitus linjasi, että jokaisen suomalaisen ulottuville pitää vuoden 2015 loppuun mennessä saada todella nopea eli sadan megabitin laajakaista.
Keskusta on puolueena ollut huolissaan juuri Saarijärven kaltaisista seuduista. Kymmenentuhannen asukkaan Saarijärvi on tosin kaupunki, mikä tuntuu Rusasen työhuoneen ikkunasta katsottuna vähän hassulta. Eihän keskustassa ole edes liikennevaloja. Vajaa puolet väestä elää kylissä.
Aluepolitiikan tavoite on ollut, että niin voisi olla myös jatkossa. Ettei kaikkien tarvitsisi muuttaa pääkaupunkiseudulle, vaan että syrjäkylälläkin voisi elää ja tehdä jopa bisnestä.
Vanhasen hallituksen idea oli, että laajakaistahankkeiden rahoitus hoidettaisiin kolmeen pekkaan: EU:n, kuntien ja kaupallisten toimijoiden kesken. Kotitaloudet ja yritykset saisivat runkoverkon alle kahden kilometrin päähän kiinteistöistä. Loppumatka rahoitettaisiin muuten – lähinnä kiinteistön omistajan omasta pussista.
“Verkko salattiin tukirahojen toivossa”Syrjäseutujen nettiyhteyksistä oltiin oltu huolissaan jo ennen Vanhasen hallitusta. Vuonna 2008 Saarijärvellä juotiin jo kakkukahveja. Juhlan aihe oli Soneran rakentaman verkon valmistuminen vuosien urakan päätteeksi. Tietoliikenneyhteydet yli 50 kylään tuovaan hankkeeseen annettiin julkista tukea miltei 700 000 euroa.
Ajamme Asko Hackzellin perässä mutkittelevaa pikkutietä Saarijärven Häkkilän vanhalle kyläkoululle.
– Siinä se on, kyläverkon pää, Hackzell sanoo ja osoittaa lumihangen keskellä pilkottavaa mustaa kaapelia.
Kaapelin vieressä seisovan metallitolpan juuressa kasvaa pieniä puuntaimia.
– Tässä näkyy männyn vuosikasvaimet. Siitä voi laskea, kuinka monta vuotta se on ollut siellä käyttämättä.
Hackzell on eläkkeellä oleva poliisi, joka on tehnyt kuntapolitiikkaa perussuomalaisten riveissä. Hän on hankkinut itselleen hankalan ihmisen maineen syyttämällä muun muassa virkamiehiä väärinkäytöksistä laajakaistahankkeen yhteydessä.
– En minä ilkeyttäni tätä tee. Haluan vain, että veronmaksajien rahaa ei tuhlata. Ei ole mitään valtion tai EU:n rahaa, vaan se on meidän kaikkien veronmaksajien yhteistä rahaa. Ei sitä pidä tällä tavalla kaivaa maahan pitkin korpia.
Hackzell katsoo, että männyntaimien reunustama tolppa kertoo petoksesta. Tämän epäilyn hän on muiden aktiivien kanssa kirjannut myös rikosilmoitukseen. Sen mukaan vanha kyläverkko salattiin, jotta päästäisiin uusien tukirahojen toivossa pykäämään uutta hanketta.
Keski-Suomen liiton järjestämässä kilpailutuksessa ainoa kiinnostunut oli piskuinen Kuuskaista-osuuskunta Etelä-Pohjanmaalta. Ei näkynyt Soneraa, tai Elisaa. Jälkiviisaasti voi kysyä, eikö hälytyskellojen olisi pitänyt soida.
– Kyllä olisi pitänyt, myöntää Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen.
Samoilla linjoilla on Kuuskaistan nykyinen toimitusjohtaja Tapio Saarinen.
– Haja-asutusalueella rakennettavat yhteyksien etäisyydet ovat erittäin pitkiä. Verkon rakentaminen tulee kalliiksi. Investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä – liian pitkä pörssiyhtiölle. Sen takia ne eivät varmaan lähteneet näihin hankkeisiin mukaan, Saarinen arvioi.
Laajakaista on suomalaiskunnissa kallista lystiä. Jos oikein huonosti käy, kunnissa voidaan myös joutua maksamaan lainoja, joita ne ovat taanneet laajakaistoja rakentaneille osuuskunnille.
– Saarijärvi ei onneksi ehtinyt antaa takauksia, ennen kuin rahoitus lopetettiin. Takaushan on lopulta kuin oma velka. Se on vain maksettava, Saarijärven kaupunginjohtaja Rusanen hymähtää.
Pohjois-Savossa pieni Rautavaaran kunta sai tässä kuussa pankista ikävää postia. Laajakaistaa rakentaneen osuuskunnan takausvelkaa vaadittiin maksettavaksi lyhyellä varoitusajalla kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa. Kunnan tilillä rahaa ei ollut, joten maksut päätettiin hoitaa lainalla.4G vienyt voitonKeskisuomalainen Hankasalmen kunta jätti kitkerän palautteen, kun Vanhasen hallituksen aloittamaa hanketta arvioitiin vuonna 2013. Hankasalmi ei ollut uskaltanut lähteä Kuuskaistan kelkkaan, mutta koska hanke oli kilpailutettu maakunnassa, muutakaan ei ollut tarjolla.
Jos haja-asutusalueilla toiminta ja rakentaminen julkisen tuen jälkeen olisi toimijoille kannattavaa, miksi ihmeessä esimerkiksi Elisa ja Sonera eivät ole tehneet kuin hyvin harvoissa tapauksissa tarjouksia maakuntaliittojen järjestämissä kilpailutuksissa?
Hankasalmen kunnan lausunto 5.8.2013
Kunta epäili, että isot operaattorit tiesivät jo uusien teknologioiden kehittymisen pesevän laajakaistan.
Osin niin on käynytkin. Kotitaloudet eivät välttämättä ota valokuituliittymää, vaikka se on tuotu kotinurkille. Noin tuhannen euron liittymähinnan ja muiden kulujen rinnalla langaton 4G-yhteys voi viedä voiton. Liikenne- ja viestintäministeriöstä arvioidaan, että laajakaistaan on tarttunut 30–50 prosenttia niistä kotitalouksista ja yrityksistä, joiden ulottuville verkko on viety."
https://yle.fi/uutiset/3-8775816Julkaistu 21.02.2014 12:55Väärennykset sekä törkeä petos ja avunanto törkeään petokseen toivat ehdollista"Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut seinäjokelaisen mieshenkilön väärennyksestä ja törkeästä petoksesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen.
Vankeusrangaistus on ehdollinen, ja koeaika päättyy joulukuun lopussa 2015.
Toinen seinäjokelainen mieshenkilö tuomittiin väärennyksestä sekä avunannosta törkeään petokseen yhden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.
Vankeusrangaistus on hänelläkin ehdollinen, ja myös tässä tapauksessa koeaika päättyy joulukuun lopussa 2015.
Käräjäoikeus velvoitti tuomitut yhteisvastuullisesti maksamaan korvauksena rikoksella aiheuttamistaan vahingoista Alavuden kaupungille, Ähtärin kaupungille, Kuortaneen kunnalle, Soinin kunnalle, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymälle ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle yhteensä vajaat 285 400 euroa korkoineen. Oikeudenkäyntikuluista he maksavat korvauksena 3 650 euroa.
Niin ikään tuomitut määrättiin maksamaan yhteisvastuullisesti korvauksena rikoksella aiheuttamastaan vahingosta Alajärven kaupungille reilut 16 200 euroa korkoineen. Oikeudenkäyntikuluista kaksikko maksaa korvauksena 611 euroa.
Tuomituista toinen on verkko-osuuskunta Kuuskaistan entinen toimitusjohtaja ja toinen on atk-alan yrityksen työntekijä.
Kuuskaistalla ei ole tekemistä nyt käräjäoikeudessa käsitellyn asian kanssa, sillä oikeusjuttu liittyy runkoverkkopalveluita tarjoavaan 6nettiin."
Väärennykset sekä törkeä petos ja avunanto törkeään petokseen toivat ehdollista.