Estonian uppoaminen 25 vuotta sitten oli kova opetus meripelastusalalle, onnettomuuden pelastustoimien koordinnoinnissa tuli esille melkoisia ongelmia ja ensimmäiset helikopterit tulivat paikalle vasta klo 3.05 kun uppoaminen oli alkanut 1.22
Yhtenä asioiden kehittymiseen vaikuttavana tekijänä on
ehkä voinut olla myös tämä että Estonia lähti myöhässä liikkeelle, jäi aikataulusta edelleen jälkeen ja oli paineita kiriä umpeen aikatauluja
25 vuotta sitten Estonia upposi alle tunnissa myrskyävän Itämeren hyiseen pimeyteenKello 19.15: M/S Estonia lähtee Tallinnan satamasta
"Syyskuun 27. päivänä vuonna 1994 Viron lipun alla matkustava risteilyalus M/S Estonia irrottautui Tallinnan satamasta, ja lähti kohti Tukholmaa vartin myöhässä aikataulustaan,"
Pelastustyöntekijä etsii pelastuneita pelastuslautaltaKello 00.55: Jättiaalto iskeytyy laivaan"Samanaikaisesti hän kuuli keulasta autorampin läheisyydestä äänen, joka erottui muista myrskyn aiheuttamista äänistä.
Ääni kuulosti siltä kuin kaksi raskasta metallinpalaa iskeytyisi toisiinsa kovalla voimalla. Ääni kesti matruusin mukaan noin puoli sekuntia.
Matruusi ilmoitti asiasta radiopuhelimella komentosillalle, jolloin hänet käskettiin selvittämään, mistä ääni oli peräisin.
Matruusi noudatti käskyä ja jäi tarkkailemaan merkkivaloja, jotka osoittivat visiirin ja autorampin lukitusten toimivuutta. Komentosillalle raportoitiin, että kaikki on kunnossa."
Kello 1.15: Keulavisiiri irtoaaKello 1.20: Ihmiset pakenevat uppoavasta laivasta "Ihmiset juoksivat ahtaita käytäviä edestakaisin etsien yläkansille vieviä portaikkoja törmäillen samalla toisiinsa. Kävelykansi sijaitsi 7. kannella, ja pelastusveneet 8. kannella.
– Häire, häire, laeval on häire, kuului vironkielinen hätäkuulutus. Se tarkoittaa suomeksi "hälytys, hälytys, laivalla on hälytys".
Naispuolisen kuuluttajan ääni kuulosti hyvin hennolta, kuin nainen olisi peloissaan tai loukkaantunut."
Kello 01.22: Ensimmäinen hätäkutsu lähetetäänKello 01.23: Ihmiset taistelevat henkensä edestä"Ihmiset muodostivat ketjuja yrittäessään auttaa toisiaan liikkumaan.
Valitettavasti auttamaan jääneet menehtyivät, koska he eivät itse ehtineet ulos ajoissa.
Liikkuminen oli erittäin haastavaa, ja matkustajat joutuivat tukeutumaan kaiteisiin ja vetämään itseään eteenpäin. Jos epäonnistui tai putosi, selviytyminen oli lähes mahdotonta."
Kello 1.29: Radioyhteys hiljeneeKello 01.35: Estonia alkoi upota Kello 01.50: Estonia katoaa"Viimeisenä horisontista pyyhkiytyi laivan keula. Oli kulunut vain 55 minuuttia siitä, kun jättimäinen aalto osui alukseen."
Kello 02.12: Ensimmäinen auttaja saapuu"Ensimmäinen auttaja, lähimpänä ollut risteilyalus M/S Mariella, saapui onnettomuuspaikalle auttamattomasti myöhässä. Näky oli lohduton.
Myrsky oli niin voimakas, että vain muutamia ihmisiä saatiin nostettua vedestä ja pelastuslautoista, jotka olivat puolillaan jääkylmää merivettä. Osa lautoista oli kääntynyt ympäri tuulen voimasta. Suurin osa ihmisistä noukittiin helikoptereilla.
Myös muita auttajia saapui paikalle, ja operaatio jatkui läpi yön.
Viimeiset ihmiset pelastettiin noin yhdeksän aikaan aamulla"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/25-vuotta-sitten-matkustaja-alus-estonia-upposi-alle-tunnissa-myrskyavan-itameren-hyiseen-pimeyteen-nain-eteni-hetki-hetkelta-jarkyttava-tragedia-joka-pysaytti-koko-suomen/7557210#gs.6iqzg4HelikopteritHelikopterien toiminta
"Kun ensimmäinen helikopteri, OH-HVG, saapui onnettomuusalueelle klo 03.05, sille ei pystytty antamaan vielä tarkkaa
tilannekuvaa. Miehistöllä oli ennakkokäsitys, että laivasta pelastuneet ovat lautoilla tai meressä. Matkalla onnettomuuspaikalle he olivat suunnitelleet, että veden varassa olevat pyritään pelastamaan ensin ja vasta sen jälkeen ryhdytään pelastamaan ihmisiä pelastuslautoilta ja - veneistä
Kun kaksi seuraavaa helikopteria, Q97 ja Y 65 saapuivat paikalle noin klo 04.00 ne ilmoittautuivat OSC:lle ja saivat
ohjeen keskittyä elossa olevien pelastamiseen ja jättämään selvästi kuolleeksi todetut vielä tässä vaiheessa.
Alusten helikopteritasoille laskeutuminen oli erittäin vaikeaa kansien noustessa ja laskiessa merenkäynnin takia.
Harvat miehistöt olivat saaneet koulutusta laskeutumiseen alukselle huonossa säässä. Vain suomalaiset helikopterit OHHVG ja OH-HVD onnistuivat laskeutumaan aluksille ja veivät niille 36 ihmistä.
Ongelmat helikopterien toiminnassa
Siinä vaiheessa, kun ihmisiä voitiin vielä nostaa merestä elävinä, kolmen Boeing Kawasaki-helikopterin vinssin vaijerit
vaurioituivat ja yhdessä näistä rikkoutui myös vinssikoneisto. Näiden helikopterien piti keskeyttää pelastustoimet useiksi tunneiksi ja yksi niistä siirrettiin kuljetustehtäviin. Pelastetut ja pintapelastajat, jotka vinssien vaurioituessa jouduttiin jättämään valjaiden varaan tai mereen, pelastettiin muiden helikopterien avulla ja yksi pintapelastaja jouduttiin
kuljettamaan riiputuksessa vaijerin päässä laivan kannelle. Nämä tapahtumat vähensivät pelastustoimiin käytettävissä
olleita voimavaroja.
Näiden vinssien puutteellinen käyttövarmuus oli tiedossa jo ennen onnettomuutta ja se oli raportoitu vastuunalaisille elimille turvallisuusriskinä pintapelastajille. Mihinkään toimenpiteisiin ei oltu valitettavasti ryhdytty.
Neljäs helikopteri, Super Puma, antoi lastuvaroituksen (varoituksen moottorin rikkoutumisen vaarasta) ja se joutui palaamaan tukikohtaansa"
Hätäliikenne"ESTONIA osoitti hätäkutsunsa läheisyydessä oleville matkustaja-aluksille. Myöskään hätäkutsujen muoto ei täyttänyt
radio-ohjesäännön muotovaatimuksia.
Komissio on todennut huolestuneena, että tällä alueella merihätäsanomat lähetetään nykyisin sangen harvoin oikeassa
muodossa.
Kun ESTONIA kuitenkin aloitti radioliikenteen käyttämällä MAYDAY-hätämerkkiä, komissio toteaa, että sanoman vastaanottaneilla ei ole voinut olla mitään epäilystä siitä, etteikö ESTONIA ollut välittömän avun tarpeessa ja etteikö
aluksella ollut hätä.
Sisäasiainministeriön vahvistaman Meripelastusohjeen mukaan rannikkoradioaseman (toiminnassa oli Helsinki
Radio ja se operoi myös Radio Mariehamnin kanavia) olisi pitänyt huolehtia hätäradioliikenteestä. Tämä järjestely ei
toiminut tarkoitetulla tavalla ja johti komission käsityksen mukaan tiedon kulun viivästymiseen pelastustoimien alkuvaiheissa.
Kyseisessä tapauksessa Helsinki Radio ei kuullut ESTONIAn hätäkutsua.
Helsinki Radio ei liioin vastannut MARIELLAn tai SILJA EUROPAn kutsuihin VHF-kanavalla 16 tai MF-hätätaajudella
2182 kHz. MARIELLA onnistui saamaan yhteyden Helsinki Radioon matkapuhelimella (NMT) klo 01.42 ja ilmoitti ESTONIAn hätäkutsuista. Epäonnistuttuaan yhteydenottoyrityksissään Helsinki Radioon SILJA EUROPA ilmoitti MRCC
Helsingille hätäkutsuista myös noin klo 01.42. Kaksi minuuttia myöhemmin Helsinki Radio otti yhteyttä SILJA EUROPAan VHF-kanavalla 16 ja klo 01.45 se vastasi MRCC Turun kutsuun vaikeuksitta.
Komissio ei näe mitään muuta selitystä sille, että Helsinki Radio ei kuullut hätäliikennettä, kuin että hätätaajuuksia
ei päivystetty jatkuvasti. Kun päivystyksessä oli vain yksi henkilö useiden tuntien ajan, on luonnollista, että päivystys
keskeytyy hetkiksi. Tämä oli myös todettu ja hyväksytty Merenkulkuhallituksen ja Telecom Finlandin välisessä hätäradioliikenteen hoitoa koskeneessa sopimuksessa."
https://turvallisuustutkinta.fi/Pelastustoimet.pdf