1561
Sekalaista keskustelua / Re: Sattuvasti - satuttavasti - sanottu
« on: 27. 07. 2007 17:05 »
No mikä teille nyt tuli ?
En minä tiedä mikä tuli, minäkin tulin vasta äsken ?
En minä tiedä mikä tuli, minäkin tulin vasta äsken ?
This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.
Kuukausi tai pari sitten sain postia Pikipruukilta jossa ilmoitettiin että vuokramme laskee. Tarkkaa määrää en muista mutta lähemmäs 100€/kk se oli, johtuen jostain aravalainojen tms verokohtelun muutoksesta.
Joka tapauksessa ihan postiviinen ja luottamusta herättävä ilmoitus.
Syynä siihen, että ymmärrän sanailuasi ehkä väärin, voi olla myös oudohko tapasi viestiä.
paljon parempi.
Kysymys kuuluu:
Kuka nykyisistä valtuuteuista kannattaa vanhusten aseman todellista korjaamista ja
kuka kannattaa vaivaishuoltoa?
Kuka kannattaa työttömyyden jatkumista ja kuka kannattaa työllisyyttä?
Ainoa asia, mitä he ovat tuomassa framille on kommunismin saaminen uuteen kukoistukseen, ja vähänkään (itse omalla työllään) jotain elämässään aikaansaaneet mieluusti ladon taakse ammuttaviksi.
Tähän keskusteluun pieni palautus maan pinnalle:
Tiedetäänkö Vaasassa?
Tiedon puute ja ennakkoluulot jarruttavat uusien sosiaalisten yritysten syntymistä. Suomessa toimii tällä hetkellä noin sata sosiaalista yritystä, jotka ovat pieniä 1–3 ihmisen työpaikkoja.
Sosiaalisen yrityksen tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Stakesin projektipäällikkö Eveliina Pöyhönen arvioi, että isot yritykset pitävät vajaakuntoisen työntekijän palkkaamista edelleen riskinä kannattavuudelle.
Stakesin hanke pyrkii etsimään sosiaalisista yrityksistä lääkettä hoiva-alan työvoimapulaan. Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan oman sosiaalisen yrityksen perustamista, joka toimisi hoiva-alalla.
Valtio nosti toukokuussa sosiaalisille yrityksille maksettavia palkkatukia. (STT)
Ei ole edidtoitu
Minua kiinnostaa Bengt Strandinin ilmoituksessa kasvattaa sosiaalisektorin työntekijämää 150:llä muutama asia. Ensinnäkin haluan tietää mikä on luonnollinen poistuma parin-kolm,en lähuivuoden aikana eli siis mikä on todellinen lisäys.
Lisäksi haluan tietää tulevatko nämä virat hallinnolliselle puolelle vai suorittavalle puolelle. Hallinnollisella puolella on jo käsittääkseni kymmeniä kynänpyörittäjiä, jotka eivät sitten muuta teekkään.
Tärkein kysymys kuulu tietysti että mistä nämä miljoonat otetaan kulujen peittämiseksi. Onko kaavailuissa korvamerkittyyjä tuloja?
Todellisuus taitaa taasen olla tarua ihmeellisempää. Keskustelut Kondishankkeen toteuttamisen ehdoista ja tarpeellisuudesta ovat hyvin valaisevia. Puuttumatta keskustelun ristiriitoihin muistutan vanhenevan väestönosan nopeasta kasvavasta määrästä ja heidän kohoavan ostovoiman merkityksestä kansantalouteen. Näkemys perustuu ensimmäisen todellisen perijäsukupolven siirtymisestä eläkemarkkinoille. Tämän sukupolven ei ole koskaan tarvinnut säästää. Riihikuivaa rahaa on vain saanut repiä pankinseinästä.
Tämän ovat myös havainneet pääomia kasvattavat tahot. Tästä syystä Kondishanketta ja sen etenemistä seuraavat useat samalle alueelle pyrkivät sijoittajat. Toimijoiksi tälle vanhushuollon alueelle on pyrkimässä pääomasijoittajia, niin oikealta, kuin vasemmaltakin, sekä ”amerikanmummot”. Rahakirstujen vartijat seuraavat silmäkovana vanhuspalvelujen pieneerien toimia ja pyrkivät keksimään keinona kilpailijoiden karsintaan. Perinteinen yhteiskunnan suuntaan kulkeva verotusrahavirta on kovenevalla vauhdilla siirtymässä yksityiseen pussiin.
Tämä on uusliberalistinen suuntaus johtaa vanhusväestön kasvaviin valintamahdollisuuksiin rahojensa käyttämisestä. Mielestäni tämä on myös suotavaa, sillä tällä tavoin paranevat myös vähävaraisten mahdollisuudet saada turvaa yhteiskunnan tuottamasta palvelutuotannosta.
He näkevät jotka elävät!
Konsultit toimikaa!
Tämän päivän Pohjalaisessa Bengt Strandin jo kehui kuinka kaupunki panostaa senioriväestöön 150:llä uudella viralla. Paljonko tässä on varautumista kilpailuun Kondiksen kanssa ?
MInä olen koko työhistoriani viettänyt kaupungeissa keskellä urbaania sykettä.
Haluan asua keskustassa.
Väestöntutkimuksen mukaan:
92% : lähipalvelua
8 % : luontoa
Vielä vähän: Palvelukulttuurin vankkumattomana kannattajana mainitsen vielä, että kauppoja oli peräti kolme. Elsa Kakkuri piti pikkuista puotia Tiilitehtaankadun ja Raastuvankadun kulmassa.
Mistä vanhukset kävisivät ostamassa päivittäiset ruokaostoksensa?
Kasarmialue on vain valitettavasti rollattorilla kulkavalle periferiaa vaikka se ei sitä omalla autolla liikkuvalle olisikaan. Kasarmialue ei myöskään edusta sitä tiivistä palveluiden keskellä olevaa mallia mitä Kondis hakee. Kondiksen puuhaajat ovatkin esittäneet selkeästi että alue ei sovi heidän suunitelmiinsa.
osa mielipiteistä on inttämistä vain sen itsensä vuoksi.
Tälläkin käivärällä näyttää olevan selvä suunta tien isäin astumaan, eli "herran paska".
Ehdotan seuraavaa: Hankkeen vetäjien ja vakavasti otettavien keskustelijoiden ei enää kannata vastata Kolmosen ja Professionalin loputtomiin asiattomiin hyökkäyksiin. Sana on totta kai vapaa enkä halua kieltää ketään osallistumasta, mutta turha inttäminen ei vie tätä hanketta puoleen tai toiseen.
Kunnallinen vanhus ja muu sosiaali- ja terveyspalvelu potee resurssipulaa.
Vaasalla on 80 henkilön kokoinen hallinto tuolla sektorilla. Tuo henkilömäärä on moninkertainen verrattuna saman tutkimuksen vertailukuntien ja -kaupunkien hallintoon.
Vaasan kaupungin tämänkin vuoden talousarvioon yhteensä sosiaali- ja perhepalveluihin 667 000 euron leikkaukset.