Jäsenistään vieraantunut työväenliikkeen elitistinen ay-johtoJos vertaa Facebookin kautta organisoitua yleislakkoa nykyisen ay-eliitin yleislakkoihin, niin tulos oli siinäsuhteen mainio. Facebookin yleislakkoasia pääsi esille TV:n pääuutisissa, oikein kuvien ja haastattelujen saattamana. Yleislakkoideaan osallistui 110 000 henkilöä.
Suomessa ei yleislakkoja ole ollut vuoden 1956 jälkeen vaikka tarve sille olisi todellakin iso. Köyhyys ja tuloerot jatkaa kasvuaan.
Suurlakko alkoi 1. maaliskuuta 1956 Yleislakon syynä oli työantajan kieltäytyminen SAK:n vaatimasta 12 markan (nykyrahassa 0,31 euron) korotuksesta. Lakko päättyi 20. maaliskuuta 1956.
Silloisen SAK:n palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Sotien jälkeinen säännöstely päättyi tammikuussa 1956. Hinnat nousivat ja myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia. Tämä siis johti SAK:n yleislakkoon, jossa oli mukana puoli miljoona työntekijää.
SAK:sta eronneet liitot perustivat SAK rinnalle SAJ, joka myöhemmin sai myös tukea CIA:lta ja siitä on myös taulu Pohjola Opiston seinällä. Eli hajotustoiminta oli rahavallantaholta laajaa vasemmistolaisen työväenliikeen hajottamiseksi.
Tuohon aikaan työpaikoilla oli laajasti lakkoja ja työpaikkojen työläisten ääni myös kuului ay-johdossa. Suomen markan devalvoinnin jälkeen hallitus käynnisti vuonna 1967 vakavat neuvottelut työmarkkinajärjestöjen, Suomen Pankin ja maataloustuottajien kesken talouden vakauttamisesta.
Hallitus irrotti joulukuussa 1967 valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan tulopoliittiseksi virkamieheksi.
Hallitusta neuvotteluissa edusti ensin valtionvarainministerinä ollut ja sitten pääministeriksi siirtynyt Mauno Koivisto (SDP). Keskustelut etenivät rinnakkain valtiovallan johtamina ja SAK-STK-akselilla. STK:n toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki sekä SAK:n puheenjohtajat Niilo Hämäläinen (SDP) ja Arvo Hautala (SKDL) yhdessä hahmottivat tulevan ratkaisun sisältöä.
Näin sitten alkoikin ylhäältä johdetun ay-toiminnan aika ja sopimustoiminnan siirtäminen kapinetteihin työpaikoilta. Sen raadollista jälkeä ammattiyhdistysliikkeessä kuvaakin hyvin nykyinen tilanne. Euroopassa ay-liike ja vasemmisto on jo kuukausia taistellut säästö- ja leikkauspolitiikkaa vastaan, suomessa taas SDP johtoisen ay-liikeen elitistinen johto on hiirenhiljaa ja odottaa pääsyä hallitukseen ”omiensa” joukkoon.
http://www.sak.fi/suomi/tietoasaksta.jsp?ao=aikajana&id=30934&location1=4&sl2=3&lang=http://www.sak.fi/suomi/tyomarkkinat.jsp?ao=aikajana&id=30924&location1=4&sl2=2&sl3=2&sl4=2&lang=fi