Tämä kapea salmi on leveydeltään noin 40 kilometriä ja syvyydeltään 200 - 300 metriä. Tälläistä kapeata salmea on aivan mahdotonta padota täyttämällä. Ja ilman täyttöjä salmeen tarvittaisiin maailman ylivoimaisesti pisin riippusilta. Tai sitten pitäisi rakentaa tunneli meren ali.
Suomenlahdella taas syvyyttä on 50 - 70 metriä. Jo se on turhan syvää penkereiden tai tekosaarten tekemiseen. Lisäksi leveys on 60 kilometriä eli tästä tulisi jopa Ahvenanmeren siltaa pidempi. Tunnelivaihtoehto on tässä vaihtoehdossa jo realistinen vaikka ei siitä helpoimmasta tai halvimmasta päästä.
Ahvenanmaan saariston halki olisi edullisinta rakentaa pengertie niin pitkälle kuin mahdollista. Ahvenanmaan saariston ja Ruotsin rannikon välissä on salmi, joka on 200-300 metriä syvä välittömästi Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä. Pienellä tunnelinmutkalla pohjoiseen syvänne pystytään kiertämään.
Tallinnan ja Helsingin välinen kallioperä on rakenteeltaan erilaista. Helsingin puoleiseen kallioperään on halvempaa louhia kuin Tallinnan puoleiseen.
"Fennoskandian kallioperä on yleensä samanlaista peruskalliota Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjän Karjalassa. Kallioperä soveltuu rakennettujen runsaiden kalliorakennuskohteiden perusteella erittäin hyvin kalliotunnelien rakentamiseen. Vastaavaa yhtä hyvää kallioresurssia ei ole juuri muualla maailmassa tarjolla.
Ahvenanmeren ja Saaristomeren kallioperä tunnelien kohdalla on samanlaista kuin Suomenlahden ja Merenkurkun tunnelissa, lukuun ottamatta Viron rannikkoa."
Kustannuksiin en voi ottaa tarkasti kantaa. Laskusuhdanteessa tehtynä jättimäiset tiehankkeet ovat jopa ehkä miljardin halvempia. Äkkiseltään googlettaen näyttää siltä, että kiinteitä yhteyksiä Merenkurkussa, Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella ainakin selvitellään melko korkealla tasolla. Tallinnan ja Helsingin tunnelin kohdalla esimerkiksi ovat kaupunginjohtajat asettaneet yhteisen työryhmän.
"Helsinki ja Tallinna käynnistävät suunnittelutyön merenalaisen rautatietunnelin rakentamiseksi kaupunkien välille
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar allekirjoittivat perjantaina 28.3.2008 asiaa koskevan aiesopimuksen Tallinnassa.
Aiesopimuksen mukaan merenalainen rautatieyhteys on muuttunut ajankohtaiseksi Rail Baltica -käytävää kehitettäessä.
Kaupunginjohtajat sopivat, että toukokuussa sekä Helsinki että Tallinna anovat EU:lta rahaa alustavia tutkimuksia varten. Tutkimusprojektin kustannuksiksi arvioidaan noin 500 000 - 800 000 euroa. Kumpikin kaupunki on valmis sijoittamaan projektiin 100 000 euroa.
Helsinki ja Tallinna muodostavat apulaiskaupunginjohtajien vetämän, erikoisasiantuntijoista koostuvan työryhmän, joka kokoontuu Helsingissä jo ensi kuun alussa.
Pajunen: Paljon riippuu EU-rahoituksesta
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei lähde vielä arvioimaan, millä aikataululla tunnelihanke toteutuisi.
YLE Uutisten tavoittama Pajunen sanoo kuitenkin, että tämäntyyppisissä tapauksissa selvitystyö kestää vähintään vuoden verran. Hän arvioikin, että selvitykset saadaan valmiiksi viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä.
Pajunen sanoo, että paljon on kiinni nyt siitä, miten EU vastaa rahoituspyyntöön. EU:n osuudeksi tunnelirahoituksesta voisi jäädä jopa 600 000 euroa."
http://www.sgy.fi