Re: Pitkämäen haastattelu ja
keskustelussa käytetyt termit.
Minua häiritsee koko keskusteluketjussa ja Pitkämäen haastattelussa yksi pieni asia. Yksi pieni sana tai termi, jota on käytetty usean otteeseen ja joka on todella epämääräinen ja siksi hankala. Syystä että jokainen voi ymmärtää sen aivan eri tavalla ja sana voi siten johtaa täysin harhaan. Kyseinen sana on ”visio”.
Latinaa lukeneena olen oppinut, että sana ”videre” tarkoittaa näkemistä ja sana ”vision” tarkoittaa ranskaksi lähennä unta.
Sanaa ”visio” käytetään kolmessa eri käyttötarkoituksessa.
1.) Uskonnollisessa yhteydessä se tarkoittaa lähinnä, jollekin on tapahtunut
ilmestys eli hän on kokenut vision.
2.) Optiikan alla, sana tarkoittaa ”harhanäköä” tai” hallusinaatiota”
3.) Tiedemaailmassa termillä tarkoitetaan, olemassa olevien faktojen tai olosuhteiden
vaikutuksen lopputulosta lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi jos järven saastuttaminen jatkuu, kalakanta kuolee tai jos kaupungin autokanta kaksinkertaistu ja ilman laatu huononee. Eli
faktat tai paineet ovat tiedostetut ja toimitaan siten, että visio ei toteudu. Tai edesautetaan
paineiden purkautumista juuri haluttuun suuntaan eli siten edesautetaan vision toteutumista.
Kuinka nyt on ymmärrettävä tämän blogi-haastattelun lause:
Ote: Meillä Vaasassa visiot ymmärretään tavoitetilaksi mihin pyritään. Voidaan myös puhua innovoinnista. Se on asioiden näkemistä uudella tavalla. Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan.
Onko ”visio”-sanaa käytetty tässä tapauksessa sananmerkityksessä nro.:3, 2 vai 1 (uusi kuningasajatus)? No, en tiedä. Vai tarkoittaako hän peräti ”illuusiota” eli leikittelyä, alaa missä David Copperfield on mestari. En voi mitään, minä menen tästä ihan sekaisin. Parasta olisi ja ehdottaisin, että vältetään koko termin käyttämistä mikäli halutaan keskusteluketjun säilyvän jollakin tavalla rakentavana.
Mutta tämä jatkuu vielä:
Ote: Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan. Tätä kutsutaan suunnitteluksi, selittää Pitkämäki Vaasan kehitystrategioita.
Ymmärretäänkö tässä visio-sana niin, että sillä tarkoitetaan vain seurausta mihin olemassa olevat olosuhteet johtavat. Mitä peilaaminen reaalimaailmaa vastaan voi tarkoittaa? Edellä mainittua aforismia käyttäen: jos järven saastuttaminen jatkuu, visio on, että tulevaisuudessa kalakanta tulee kuolemaan.
Eli peilaaminen nyky-reaalimaailmaa vastaan kapealla konsultti ja asiantuntijapohjalla johtaa siihen, että päätöksen tekeminen näiden analyysien pohjalta ei saavuta laajaa hyväksyntää kansassa.
Ja hyvin helposti voidaan päätyä lopputulokseen, että ei ole syytä puuttua asiaan koska ”nykyhetken tietämyksen” valossa visio ei ole täysin varmasti oikea (saattaa olla että kalat ei kuolekkaan). Päätöksen tekeminen pelkästään täysin varmojen perusteiden pohjalta on kuitenkin yleensä vasta mahdollista, kun päätöksen tekeminen on jo myöhäistä. Tätä prosessia, jonka suoritta kaupunki ja joka johtaa suunnittelun tuhoamiseen heti alkutaipaleella, ei voida kutsua suunniteluksi. Tässä on enemmänkin kysymys reagoinnista.
Nyt tämä menee niin väärin kuin olla ja voi. Tästä syystä pyydän tekstin kirjoittajilta ja J.Pitkämältä tarkennusta, koska uskon vahvasti, että näillä sanoilla tarkoitetaan käytännössä jotakin aivan päinvastaista. Paremmasta tulevaisuudesta ja kehityksestä tässä keskusteluketjussa puhutaan eikä menneisyydestä ja kehityksen estämisestä. Vai ovatko käytetyt termit vain niin harhaanjohtavia tai onko asennoitumistapa visioihin niin, että ne eivät voi koskaan johtaa parempaan kehitykseen? Toivon, että asia selviää pian.
Pieni päätöksentekoanalyysi olisi kyllä paikallaan tässä keskustelussa. Kuinka päätökset
varsinkin kaavoitusasioissa, jotka ovat nykyhetken päätöksiä tulevaisuuteen liittyvistä asioista, oikein syntyvät tai miltä pohjalta niitä on tähän saakka tehty. Uskon, että tässä selviää monta oleellista epäkohtaa.