Lapuan entinen kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen on julkaissut Ilkka-lehden yleisönosastossa mielenkiintoisen artikkelin, missä hän tarkastelee kansalaisvaikuttamista.
Ilkka 05.07.08
http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/Ilkka05.07.08.pdf
Hyvä juttu:
Yleisöltä Ilkka 5.07.08
Miten kansalainen, kunnan asukas voi vaikuttaa rakennettua ympäristöä koskeviin asioihin? Yksin?
Yhdistyksessä? Järjestössä? Vaiko vain vaaleissa äänestämällä?
Kun laajakantoisimmat päätökset tehdään kaavoituksessa (kunnassa yleis- ja asemakaavat), on tosi
hyvä, että maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus vuodelta 2000 antavat asukkaille
mahdollisuuden mielipiteen ilmaisuun jo kaavaprosessin alkuvaiheissa. Enää ei ole kyse vain
"kuulemisesta" (tarkoittanee useimmiten kuulemattomuutta) ja sitten valittamisesta.
Mutta aktiivinen mielipiteenilmaisu leimataan usein valittamiseksi aloitusvaiheessakin, eivätkä
asukkaat yksin, ilman toistensa tai yhdistyksen tukea, usein jaksa pysytellä kaavaprosessin kelkassa
mukana; saati huomaa kaikkea, mitä rakennettua ympäristöä koskevassa suunnittelussa tapahtuu:
kaavoituksessa esillä olevat asiat kun konkretisoituvat rakentamiseksi vasta usean vuoden päästä.
Yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä on usein paljon asiantuntijuutta - niillähän on käytössään
kaikkien jäsentensä asiantuntemukset ja sitten vielä yhdessä rakennettu tieto.
Tekniikan tohtori Aija Staffans, joka nykyisin on todella vaikutusvaltaisen kansalaisjärjestön eli
Helsingin kaupunginosayhdistyksen Helkan puheenjohtaja, tutki väitöskirjassaan (Vaikuttavat
asukkaat 2004) asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Staffans tuli siihen tulokseen, että ympäristöään aktiivisesti puolustavat asukkaat kehittyvät
supertyypeiksi, jotka ovat sitten jopa pelottavan asiantuntevia: he tuntevat tarkoin lain antamat
mahdollisuudet vaikuttaa ja ovat alttiita neuvomaan muitakin.
Kuntien kaavoitusasiantuntijat ja hallintovirkamiehet eivät osaa varautua näiden supertyyppien
ilmestymiseen ja osallistumiseen: he ovat tottuneet toimimaan kentän ainoina asiantuntijoina.
Mutta miten hyödyntää käytänteissä ja prosesseissa syntynyttä tietoa? Ettei se jäisi vain
ainutkertaisesti yksien supertyyppien käyttämäksi.
Yhdistyksillä on nykyisin mahdollisuus toimia ulospäin erittäin avoimesti ja auttavasti omien
kotisivujensa kautta. Niiltä voi seurata käynnissä olevien prosessien tilannetta tai tarkistaa asioiden
kulkua jo päättyneiden kohdalta.
Kuntien nettisivuilta löytyvät samat tiedot, mutta yleensä hajotettuna eri päätöksentekoelinten
mukaiseen järjestykseen: silloin voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta tai viimeisintä tilannetta.
Kulttuuriyhdistys Nurkkakivellä ei ole vielä ollut mahdollisuutta vuorovaikutteisten sivujen tai
kansalaisfoorumin perustamiseen, mutta Helsingissä ja Espoossa saatujen kokemusten perusteella
nämä ns. foorumit toimivat parhaiten (eli löytävät käyttäjäkansalaisensa), kun ne ovat ulkopuolisen
tahon (yhdistyksen, yrityksen tai projektin) ylläpitämiä eivätkä suoraan kunnan sivuilla.
Vaikuttamisessa on kyse tiedosta ja vallasta. Kansalaisen tiedonsaannilla on merkitystä siinä,
osaako hän käyttää sitä valtaa, joka hänellä kaiken vastuun lisäksi on omaa ympäristöään
koskevassa päätöksenteossa.
Mutta asialla on toinenkin puoli: kansalaisilla ja asukkailla on hallussaan paljon merkityksellistä
tietoa omasta ympäristöstään ja sitä kannattaa käyttää. Tätä tietoa on mahdollista kerätä internetin
kautta vuorovaikutteisten forumien ja karttojen tai erilaisten kännykkäsovellusten avulla.
Iso ja laajan jäsenmäärän yhdistys voi ottaa kantaa laajempiin, koko valtakuntaa tai pohjoismaista
yhteistyötä koskettaviin asioihin, mutta meidän Lapualla toimiva kulttuuri- ja kotiseutuyhdistys
Nurkkakivi ry:mme ei ole kuvitellut olevansa kaiken kansan järjestö tai varsinaisesti
kansalaisvaikuttamisen kanava: perustimme yhdistyksen 12 vuotta sitten Alajoen
kulttuurimaiseman keskellä ja edelleen on Lapuan kulttuuriympäristö ja siihen sisältyvät arvot
(muutkin kuin taloudelliset) toimintamme keskiössä.
Helena Teräväinen Nurkkakivi ry:n puheenjohtaja, tekniikan tohtori Lapua/Espoo