Vasabladet kertoo tänään että Lumio ja kumppanit ovat käyneet keskustelemassa tästä tukiasiasta Brysselissä. Sieltä on varmaankin tulossa umpisolmun ratkaisemiseen tähtäävää tietoa valtuuston kokoukseen. Käsittääkseni aivan uusia visioita...
Vasabladetin mukaan Brysselin matkalla ovat olleet ainakin seuraavat vaasalaiset:
Markku Lumio (Vaasan kaupunki)
Olav Jern (Pohjanmaan Liitto)
Ulf Grindgärds (Pohjanmaan Liitto)
Kari Luoma (Merinova)
Virallinen matkan aihe oli Euroopan alue- ja kaupunkiviikko joka pidettiin Brysselissä maanantaista torstaihin.
Vasabladet kertoo ryhmän tavanneen Brysselissä olevan Länsi-Suomen Eurooppatoimiston johtajan Kjell Nybackan, jonka kanssa on haettu ratkaisua Merenkurkun liikenteen ongelmiin. Torstaina Nybacka kävi keskusteluja nimeltä mainitsemattoman EU komission edustajan kanssa. Tämä oli kertonut että juuri nyt valmistellaan "vihreää kirjaa", joka tulee valmiiksi ensi vuoden marraskuussa. Valmistelu koskee ns. "transeurooppalaista verkostoa", joka tulisi voimaan vuodesta 2010 alkaen. Tähän saakka Suomella on ollut vain yksi verkkoon kuuluva reitti Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma. Nyt siihen on valmisteltu myös pohjoista reittiä Venäjältä Kuopion-Oulun-Tornion kautta Narvikiin.
Vaasalaisryhmä ja Nybacka olivat ideoineet näitä kahta poikittaisreittiä yhdistävän pitkittäisreitin Tampereen ja Seinäjoen kautta. Torstain neuvotteluun osallistui virkamiehiä myös Pirkanmaan maakuntaliitosta.
Nybacka antaa ymmärtää että pitkittäisreitistä Tampereen ja Seinäjoen kautta puhuttiin siinä hengessä, että se tulisi vahvistamaan Länsi-Suomea ja sen vientisatamia. Siten myös Merenkurkun liikenne voisi saada aivan uuden merkityksen vientirahtauksessa. Nybacka tarkoittaa että nyt olisi oikea aika laatia suunnitelma siitä miten Pohjanmaa ja sen liikenne Merenkurkun yli voitaisiin saada mukaan EUn transeurooppalaiseen verkostoon. On mahdollista saada tukea EUn taholta.
Nybacka kertoo että asiaa valmistellaan talven aikana esiteltäväksi liikennevaliokunnan italialaiselle puheenjohtajalle kun hän ensi keväänä vierailee Vaasassa tutustuakseen tilanteeseen.
On hienoa että pohjalaiset alkavat lobbailla aluettaan ja Merenkurkun liikennettä. Mutta miksi vasta nyt kun alue on jäämässä sivuun kaikesta merkittävästä aluekehityksestä ja laivaliikennettä hoitava yhtiö on uppoamassa.
Brysselissä tehtyä "suunnitelmaa" vaivaa pakkosynnytyksen maku. Miksi ihmeessä EU tukisi pitkittäisreittiä? Ei ainakaan siksi että RG Line on taloudellisessa kriisissä. Mitä tamperelaiset tai edes seinäjokiset firmat tekisivät Merenkurkun yhteydellä viedessään tavaraa Eurooppaan?
Brysselin matkalla luodut visiot eivät muutenkaan RG Linen akuuttia tilannetta ratkaise. Vasabladetin artikkelissakin Nybacka toteaa että suunnitelman toteutuminen edellyttäisi parempaa varustautumista ja suurempaa luotettavuutta aikataulujen ja muunkin suhteen. Jos suunnitelma joskus vuoden 2010 jälkeen toteutuisi, tulisi liikennettä hoitaa aivan eri pohjalta kuin nykyisin.
Myöskään tuen saaminen hankkeelle ei ole kirkossa kuulutettu. Juuri tänään olemme saaneet kuulla pääministeri Vanhaselta että EU-tukien saaminen on jatkossa yhä epävarmempaa...
Rabben laivalinja on uppoamassa. Hän on pyytänyt Vaasan kaupungilta omat vakuutensa turvaan. Koroton laina kelpaisi. Lainan lyhennyssuunnitelmaa ei tarvita...
On aivan selvää mihin tällä kaikella tähdätään. Jos ehdotetut laina- ja takausjärjestelyt hyväksytään, on vain ajan kysymys milloin RG Line haetaan konkurssiin. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Rabbella ei olisi enää omia munia korissa, joten varustamon voi hyvinkin hylätä ja antaa rauhassa upota.
Ei voi kuin ihmetellä hankkeen puuhamiesten sinisilmäisyyttä. En usko että järjestelyjä puoltavan asenteen takana olisi sinänsä vehkeilyä. Pelkkää sinisilmäisyyttä...
On toki tärkeää että laivaliikenne Vaasasta jatkuisi, mutta tässä keskustelun kiihkossa jää huomaamatta että on muitakin laivayhtiöitä. Kun liikenteen tukemista aikanaan kilpailutettiin, aluksen vaatimukset mitoitettiin aikaisemman liikenteen perusteella. Matkustajamäärät ovat niistä ajoista romahtaneet ja nykyinen alusratkaisu on väärä. Uutta tukemista perustellaankin nyt rahtiliikenteellä ja sen työllistävällä vaikutuksella. Jos RG Line kaatuu ilman kaupungin rahoitusta, on aivan varmaa että rahtiliikenteeseen sopivat alukset tulevat kilvan Vaasaan. Ruotsalaisen paperin tuonti Suomeen on siten turvattu.
Miksi asia tuotiin niin huonosti valmisteltuna kaupunginvaltuustoon? Oliko kyse vain ylimielisyydestä tyyliin "kyllä se kumileimasin asian hyväksyy" vai oliko vain yksinkertaisesti liian kiire? Valtuuston kokouksessahan uhkailtiin liikenteen loppuvan jo ennen joulua ellei kaupunki annan rahoja.
Tähän kiireeseen en usko huomisen päätöksen auttavan. Jos tukipäätös saadaan juntattua läpi valtuustossa, on seurauksena varma valituskierre. Silloin Rabbelta jää rahat saamatta ja Vaasalla on uusi (toimiva ja omillaan toimeen tuleva) rahtiliikenne jo vuodenvaihteessa.