Ilmeisesti täytyy ymmärtää, että Osalan ja hänen sidosryhmänsä kannalta oli erittäin ikävää, että Kajaani ei tuhoutunutkaan, koska se olisi sopinut paremmin puolueen tavoitteisiin.
Kajaanin maanjäristyksen voimakkuus oli Richterin asteikolla 2,3, josta kuvauksen perusteella sanotaan seuraavaa:
2,0 - 2,9 Erittäin vähäinen. Havaitaan ainoastaan mittalaitteilla. Sattuu noin 1000 kpl / päivä.
Suurin koskaan Suomessa mitattu maanjäristys sattui vuonna 1979 Alajärvellä ja se oli voimakkuudeltaan 3,8, josta seuraava kuvaus:
3,0 - 3,9 Vähäinen. Havaitaan heikosti sisällä, mutta vahingot harvinaisia. Sattuu noin 49 000 kpl (arvio)/vuosi.
Joten seismisesti Suomi ei ole epästabiili. Ja siihen on syykin; Suomi ei sijaitse mannerlaattojen liittymäkohdassa. Kuitenkin, Suomessakin sattuu maankuoren värähtelyjä, niin kuin muuallakin maailmassa.
Sitten hieman toiseen aiheeseen, josta Osala kirjoitti, eli Saksassa sattuneeseen keski- ja matala-aktiivisen radiologisen jätteen säilytyslaitoksessa sattuneeseen ongelmaan.
Tietenkin kyseessä on vakava asia ja sekä syitä, että syyllisiä tulee etsiä suurennuslasilla. Lisäksi on syytä selvittää mahdollisia motiiveja kyseiselle tapahtumalle.
Luin muutama viikko sitten artikkelin Der Spiegelin verkkoversiosta ja siellä käsiteltiin tätä asiaa. Ja vaikka Suomen vihreillä ei varmaankaan ole mitään tekemistä Saksan vihreiden kanssa, niin tässä yhteydessä tuntuu, että Osala heittelee kiviä lasitalosta.
Saksan Liittotasavallan sateilyturvaviraston (BfS) johtaja on lain mukaan vastuussa tämän tyyppisistä asioista, tietenkin yhdessä muiden päättäjien kanssa.
BfS:n johtajana on toiminut viimeiset 9 vuotta Herra nimeltä Wolfram König. Tähän tehtävään hänet nimitti silloinen Saksan ympäristöministeri Jürgen Trittin. Ja arvatkaapa mitä puoluetta kummatkin henkilöt edustavat? No niinpä tietenkin...vihreitä!
Vuonna 2000 päätettiinkiin sitten julistaa 10 vuotta kestävä moratorio, eli tuumaustauko suomeksi, jonka aikana jätteiden säilytyslaitoksessa tehtävä tutkimus lopetettaisiin ja samalla etsittäisiin uusia mahdollisia loppusijoituspaikkoja jätteille. Eikä siinä mitään, hyvähän se on tuumailla ja aloittaa uusien asioiden tutkiminen.
Ikävää oli se, että asiassa tapahtui sen jälkeen hyvin vähän ja tämä saikin useat eri asiaa seuraavat tarkkailijat ja viranomaiset epäilemään, että tässä saattaakin olla taustalla jotain aivan muuta. Nimittäin epäiltiin, että ympäristöministeri Trittin ja vihreät tahallaan jarruttivat asian etenemistä, sillä jos se etenisi, ydinvoima teollisuus saisi taas yhden legitiimin edun.
Tarkkailijat katsoivat, että vihreän ympäristöministerin ja hänen puolueensa motivaatio oli aivan selvä, sillä jos Saksassa saataisiin aikaan lopullinen päätös ja sijoituspaikka ydinjätteelle vihreät menettäisivät avainargumenttinsa ydinvoimateknologiaa vastaan.
Tällaista tämä on kun poliitikot liittävät itsensä teknisiin asioihin.
Onkin ennemmin kysyttävä; ovatko vihreät tarpeeksi vastuullisia kantamaan valtaa, koska heillä ei näytä olevan mitään vaikeuksia aikaansaada poliittisen sanomansa tueksi vaikkapa ympäristövahinkoa?
P.S. Nuorten ja pyssyjen liittäminen ydinvoima-asiaan osoittaa minusta Osalalta huonoa arvostelukykyä sanomisiinsa, varsinkin viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen.