Synteessille:Vaasan taloudesta kunnallisverotulot ja valtionosuudet (myös verorahoja) olivat yhteensä noin 66% vuonna 2006 ja tämä sinun kehumasi yhteisö- ja kiinteistövero 7% tuotoista.
Yritykset ovat kunnille kannattavampia sijoituskohteita kuin asukkaat, koska yritykset tuottavat paremmin.
Tämä menee nähdäkseni selkeästi väärin. Ensinnäkin Vaasa ilmoittaa tuotoksi vain tuon 7% (sadan prosentin) kokonaisuudesta. (Tämän luvun pienuus yllätti sinutkin.) Sen lisäksi teollisuusinfran kuluja ei ole kohdistettu suoraan tätä 7% prosenttia kohtaan.
Ensiksikin 93% tuloja tulee muualta. Tämä on myös näitä perusasioita. Rahalla kunnatkin elävät. Kauppamatematiikka on vaikeaa, mikäli fiktiivi ja fakta, sekä teoria ja käytäntö menevät sekaisin. Sitten kuluista tuota 7%:tia kohtaan:
Esim. Vaasan kaupungin teknisen toimen työntekijöiden pelkät palkat (palkkakuluista 21%) tekevät Vaasan kokonaiskuluista yksin jo 11%. Sen lisäksi tulee mm. teknisen toimen muut kulut, joka on helposti toinen 11%. (Tähän kuuluu esim katu- ja viemäriverkosto, sekä paljon teknisiä rakennuksia. Myös mm. yleishallinnon kuluja tulee kohdistaa jonkin verran tälle osastolle.) Kaikkea tätä edellä mainittua kutsuisin mieluummin teollisuusinfraksi, enkä ”hyttysen ininäksi.”
Tuo sinun ilmoittamasi 7% näyttää kääntyvän kovastikin tappiolliseksi.
Vaasan henkilöstökulut vuonna 2006 olivat 52,6% kaikista kuluista, eli rahassa noin 1,1 miljardia mummon markkaa.
Tilastossa (”kaupungin järjestämät palvelut”) teknisen toimen osuus 3,4% siis täytyy (kokonaismenoissa) tarkoittaa jotain muuta. Eli, tämä prosentti ei ole näin pieni. Samassa kohtaa sosiaali-ja terveystoimi sekä opetustoimi, tekevät palveluista yhteensä lähes 82%. Onkohan tämä prosentti näin suuri? No, minä otan selvää ja palaan asiaan. (Käsittääkseni ei puhuta kokonaismenoista, vaan palvelujen kuluista. Tämä on raportissa ilmoitettu sekavasti, myönnetään.)
Numerot siis täältä:
http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=534773Synteessi sanoi myös murusiksi sitä summaa mitä Vaasasta valuu työntekijöiden mukana kunnallisverona naapurikuntiin. Minä sanon sitä 360 miljoonaksi mummon markaksi, vuosittain. (Summa on arvioitu, mutta oikean suuntainen.)
Minä en myöskään niin paljon vertaisi menoja tuloihin. Kahdesta syystä:
1. Kaikki raha saadaan aina kulutettua.
2. Menoja ei saa olla enempää kuin tuloja.
(Toisin sanoen; mikäli tuloja olisikin vain puolet summasta, menot olisi pakko asettaa sen mukaan. Tämä on todellakin näin yksinkertaista.)
Olit liittänyt kulttuurisektorin (kulttuuri, kirjasto, taidelaitokset, vapaa-aika) menot sosiaali ja opetussektorin kanssa yhteen. Kulttuurisektorin 5,9% on jo sekin yksistään 122 miljoonaa mummon markkaa, vuosittain. (Edellyttäen, että tämä prosentti tarkoittaa samaa kokonaismenoista?)
(Laitoin tämän kuitenkin tähän mukaan, sillä tätäkin summaa esim Mustasaari pystyy siivestämään, käyttäessään Vaasan vain omille asukkailleen tarkoittamia palveluita. Tätä olen kutsunut ”palveluinfraksi.” Valtavia summia, 122.000.000,- mummon markkaa vuosittain.
Myös opetustoimen vuosittaisista 760 miljoonan (onko oikea summa?) mummon markan menoista, osa kohdistuu naapurikuntien oppilaiden käyttöön. Paljonko naapurikunnat kompensoivat tästä Vaasalle? Valtionosuudet eivät tätäkään kohtaa tasapainota, vaan käsittääkseni tämäkin jää Vaasalle epäedulliseksi. (Nyt en toki tiedä, sillä lukuja tästä en ole nähnyt missään.) Vaasahan on myös koulutoimessa yksi Suomen johtavia kuntia.
Yrityksistä yleensä: Mutta on yrityksistä Vaasalle valtavasti hyötyäkin!! Ne tuovat tänne dynamiikkaa ja tekemisen meininkiä!! Yritykset ovat kunnalle työkalu verotulojen hankkimiseen. Ilman yrityksiä, kunnan pitäisi köyhtyä ja näivettyä. Yritysten puuttuminen pitäisi selkeästi näkyä kunnan taloudessa.
Mutta mitä vielä!! Nykyisellä järjestelmällä, Mustasaari pystyy murto-osalla Vaasan yrityksien määrästä markkinoimaan kuntaansa puoli pykälää halvemmalla veroäyrillä!! (Mustasaaren työpaikkaomavaraisuus on 58% ja Vaasan 130%.)
Kun työntekijän kunnallisvero menisi 50-100%:sti työssäkäyntikuntaan, jokaisen kunnan tulisi pyrkiä hankkimaan työpaikkoja/yrityksiä, oman kuntansa alueelle. (Yhtä tärkeää on myös se, että yhteisövero menisi kokonaisuudessaan työssäkäyntikuntaan.)
Kuntia tulee kannustaa hankkimaan yrityksiä. Faktaa on siis se, että nykyinen käytäntö suosii sitä, että kunnat hankkivat mieluummin asukkaita kuin yrityksiä. (Ja välihuomautuksena: Kunnan järjestämien peruspalveluiden tuottaminen on kunnalle halvempaa, kuin työntekijästä saatu kunnallisveron tuotto. Tämä ei siis kuulu tähän keskusteluun ollenkaan.)
Siinä olet valitettavasti oikeassa, että rahaa on Vaasassa liitosten jälkeen vähemmän per asukas, kuin mitä nyt on. Uskon kuitenkin, että tämä on ohimenevää.
Onko uskolle perusteita? Ts. mitkä ovat perusteet?
Jos Vaasa yhdistyy köyhempien kuntien kanssa, niin Vaasa menettää asemansa nettomaksajana. Huonossa lykyssä Vaasa joutuu saajapuolelle. Se voi tietysti jonkun mielestä olla positiivista, että saa enemmän kuin ansaitsee, mutta todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että Vaasa köyhtyy, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia järjestää yhtä hyviä palveluita asukkailleen.
Yritysten Vaasaan tuomat tulot jaettaisiin yhdistymisen jälkeen myös mustasaarelaisten ja laihialaisten kesken.
Perusteet tälle uskolle löytyvät taas näistä talouden perusasioista, mutta sen lisäksi moraalista, oikeudenmukaisuudesta, asenteesta ja maalaisjärjestä. Eli: Lyhyellä tähtäimellä naapurikuntia voidaan tukea, mutta pitkällä tähtäimellä ei. ("Tuki on pahasta.") Asenne täytyy muuttua ja tuen sijasta annetaankin apua investoinneissa yms.
Esimerkiksi Laihian, Maalahden ja Maksamaan kohdalla täytyy päätien varsi nopeasti muuttaa houkutteleviksi liiketonteiksi ja käteviä alueita teollisuustonteiksi. (Vähäkyrössä ja Isokyrössä ollaan jo oikealla tiellä.) Työssäkäyntikunnan jokaisen alueen tulee kehittää omaa aluettaan, kuten Vaasa kehittää omaansa. Mikäli näyttää siltä, ettei jotain aluetta saada kehittymään, on pelkkään antamisen iloon perustuva tuki lopetettava. Sillä muutenhan koko konserni (Vaasa) voi joutua maksuvaikeuksiin.
Tämä tehtävä ei ole helppo, mutta ei mahdoton. Koollakin on merkitystä ja siitäkin tulee piilohyötyjä, jonka ansiosta tänne tulee lisää yrityksiä ja investointeja. Markkinoinnissa yksi tärkeimpiä asioita on huomioarvo, se että huomataan, se että puhutaan. Kunnan koko ajaa tätä asiaa.
Yrityksiä aletaan sitten jakamaan (mutta järkisyitä painottaen) koko alueelle. Koolla on merkitystä, aivan samalla tavalla, kuin vientiyrityksistä on apua Vaasalle. Vaasan yritykset ja suurkunnan koko, tuovat imagollista etua, johon minä uskossani nojaan. Siihen vielä talouden perusopit mukaan, että ei saa syödä enempää kuin tienaa, niin siinä eväitä. Taloudellinen jälkiseuranta, ei saa pettää.
Peruspalvelut pysyvät niillä alueilla, joilla on ne palvelut varaa maksaa. On kuntaliitos tulossa tai ei, niin näinhän tulee joka tapauksessa tapahtumaan. Naapurikunnille ei tietenkään pidä luvata enempää, kuin pystyy antamaan. Tekemisen meininki, on saatava tarttumaan kaikkiin!!
Lopuksi: Kunnille tulevan rahan tulisi perustua oikeudenmukaisuuteen. Ei pelkkään tukeen. "Tuki on pahasta." Naapurikunta ei saa käyttää toisen kunnan palveluita, osallistumatta täysimääräisesti kuluihin. (Tästä kaikesta minä olen pääosin yrittänyt puhua.) Tähän minä haluaisin muutosta ja kuntaliitos korjaisi sen kätevästi.
Kuitenkin mottoa kunnioittaen: "Ilmaisia lounaita ei ole."
Tuli muuten vielä mieleen, että Seinäjoen seutu se vaan porskuttaa. Kuntaministeri kun on siltä seudulta kotoisin, niin kuntaliitoksia on tullut. Nyt sama kuntaministeri on mennyt väläyttelemään, että Vähäkyrön täytyisi mennä Vaasan sijasta etsimään muita kumppaneita. Hän kun haluaa Vähäkyrönkin Seinäjokeen. Ja mitä tekee pääministeri. Hänen mielestään Vaasa sopisi mainiosti ruotsinkieliseksi kaupungiksi, toimivan kaksikielisen kaupungin sijaan...