Toopen ateriat vaikuttavat lähinnä laihduttajan ohjeilta kaikessa askeettisuudessaan.
Viitaten erityisesti painotukseen: Ja sitten tavanomaiset kaksi palaa...
Ruoanlaitolla laihdutettaessa, sekä etenkin sen koostamisessa, kuin kattamisessa,
ei täten tässä yhteydessä ole mitään tekemistä varsinaisen ruoan laiton hauskuuden suhteen,
parhaista resepteistä puhumattakaan.
Suomalaisella löytyy kyllä mielikuvitusta ruoka aineiden suhteen hyvin pitkin perintein,
ilman Keskustanaisten Marketharrastuksiakin, joskin nämä reseptit ennakkoluulottomilla liittyvät
usein ruoka aineiden yhdistelyyn, joilla nk. "normaali" kulinaristin näkemyksin, ei pitäisi olla toistensa
kanssa mitään tekemistä, saatikka yhtäläisyyttä.
Viittaan nyt tällä tähän, esim. keski ja ikämiesten sarjan löytäneen reseptikulttuurin tavanomaisuuteen
näihin jo lähes Mummovainaan alulle panemiin makuelämyksiin, päivän ryytejä soveltamalla.
Yksinkertaiset asiat ovat toteen näytettynä parhaita, sen voi tässäkin skaalassa tavallisinkin
"paketista" syövä taata, joten tähän sarjaan kuuluu ehdottomasti taannoinen Pirkka näkkileipäskaban
voittanut Suomalaisen koostama näkkileipäresepti satojen joukosta ykköspalkintoineen, eli:
Vangin Toive
Viipale mureaa rukiista näkkäriä (Ei tietenkään Pirkka ) esim. Wasa Husman
Hyvälaatuista rasvaa päälle
Kylmää eilistä perunamuusia päälle ja tuoretta ruohosipulia, tai persiljaa.
( Ns. alan miehet vannovat kylläkin kylmän purkkihernekeiton nimeen )
Tulos voitti kilpailun satojen reseptien joukosta nk. raatimaistiaisin.
Itse jonkinlaista pula aikaa aikoinaan katselleena, voin vakuuttaa, että parin päivän
nälkäpaasto, tai jopa normaalia kovempi krapula nk. nälkävaiheessaan
korostaa makuelämystä jäätelösarjan tasolle nautinnossaan, kuin pyrkimyksessään
yksinkertaisten asioiden arvostuksen lähteille, varsinaisista toivomuskaivoista puhumattakaan,
jotka tosin nykyajan jatkuvasta yltäkylläisyydestä johtuen saattavat päinvastoin paeta etsijäänsä
suuren Big Bangin tavoin, aina alusta taas alkaakseen.
Joka tapauksessa herkuttelu on syntiä..