Lainaan vielä pätkän Pursiaista:
Moraalin ja lain opettaminen kunnassa
Voi olla kuitenkin käytännössä hyödyllistä käsitellä kunnissa luottamushenkilöiden ja kunnan virkaa hoitavien ihmisten kesken myös lain ja yleisen moraalin vaatimuksia. Tavoite on tällöin pedagoginen. Selvitetään ja palautetaan mieleen lain ja moraalin vaatimuksia. Jos kunnallisella arvokeskustelulla tarkoitetaan sellaisten periaatteiden muotoilua, joihin sitten yhdessä sitoudutaan, lain ja moraalin vaatimukset eivät kuulu kunnallisen arvokeskustelun piiriin. Ne eivät ole vapaaehtoisia. Niihin ei voi mielekkäästi sitoutua. Kunnallinen politiikko ja kunnan viran hoitaja ovat vastoin tahtoaankin sidoksissa lain ja moraalin vaatimuksiin. Erillinen sitoutuminen antaisi päinvastaisen viestin kuin on tarkoitus antaa. Sehän kertoisi, että saamme vapaasti ottaa noudattaaksemme tai jättää noudattamatta lain ja moraalin vaatimuksia. Sellainen ei kuitenkaan ole vallassamme.
Juristit ovat laatineet kuntaa koskevien lain vaatimusten kokoelmia ja selittäneet näitä vaatimuksia. Olisi hyvä, jos kunnassa olisi käytössä yleisen moraalin vaatimuksista samanlainen teos.
Lainaus Terho Pursiaisen kirjasta: "Kuntaetiikkaa"
Aivan näin. Suurimmalle osalle viranhaltijoista tuo on itsetään selvää.
Siksi sarkastisesti kirjotin ennen tuota "valaani":
Ehkä meidän, sattuneesta syystä, tulis vaatia johtavilta viranhaltijoilta jonkinlaista valaa tai juhlallista vakuutusta valtuuston edessä, julkisesti.Kuntallittohan on joitakin koulutuksia järjestänyt. Olen kerran ollut ryhmäpuheenjohtajille suunnatussa seminaarissa. Viranhaltijoille tiedot noista koulutuksista tulee mutta eipä niistä ole juuri tiedotettu. Kyllä jokaisessa valtuustoryhmässä olisi hyvä olla joku joka vähän tietää Hallintolaista ja Kuntalaista. Ja tietää mistä asioita voi tarkastaa.
Kaupungilla on lakimies sitä varten että lakia ja sääntöjä noudatetaan keskushallinnossa. Olen jo aikaisemmin todennut, että mielestäni viimeiset 10 vuotta on lakimies toiminut lähinnä kaupuginjohtajan ja kaupuginhallituksen asianajajana.
Virkatoiminnan perusteiden pitäisi olla niin vahvalla pohjalla, että rikkeitä ei saa antaa tapahtua eikä sääntöjen vastaisuuksia, vaikka niitä tekisi oma esimies. Keskeisissä asemissa on nyt edelleen virkamiehiä, jotka ovat mielstäni lipsuneet tässä suhteessa.
Yksi esimerkki on Lumion palkankorotuksen (31.1.2011 §1) muutoksenhakuohje, joka oli sellainen ettei siitä saisi oikaisua hakea. Vielä nytkin netissä lukee sen pykälän osalta
HLL 5 §:n 2 mom. ja 13 § / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
§ 1
Tuo on siis virhellinen ohje ja varmaankin kuntalainen lähtökohtaisesti uskoo tuohon virkavastuulla tehtyyn määräykseen. Virheen tarkoitus voisi olla, että joku haluaa että Lumion 1000 €:n palkankorotus saisi lainvoiman. Nyt se ei sitä saa koska Risto Helin teki siitä oikaisuvaatimuksen ja tuota ohjetta on jouduttu korjaamaan lain mukaiseksi. Olen pari kertaa kysynyt kuka tuon ohjeen on tehnyt mutta en ole saanut vastausta. Normaalisti sen tekee sihteeri eli hallintojohtaja Laitinen. Epävarmuuden vallitessa hän konsultoinee lakimies Marja Ylisalmea.
Tuo valitusoikeus tuosta päätöksestä on aika yksiselitteinen ja hallinnollisesti simppeli asia. Todella ihmeellinen virhe. (Asianlaita on niin että KVTESin mukaisista "automattisista " palkankorotuksista ei oikaisuja saa tehdä eikä niitä siksi päätöksiin tuodakaan kh:ssa.
Ylimääräiset palkankorotukset ovat aivan tavallisia hallinnollisia päätöksiä ja tottakai niistä saa valittaa tai hakea oikaisua.
Sinänsä mielenkiintoinen asia kun Lumio ehti jo lähteä ja palkakorotusasia tulee pian uudelleen uuden kaupunginhallituksen päätettäväksi. Palkankorotusperusteet ovat mielestäni poistuneet...
Kaupunginjohtaja on siis 1.1.2011 alkaen ainoa (kuntalain mukainen)
kaupunginhallituksen alainen virkamies Vaasassa. Hänen vastuunsa organisaatiosta
suhteessa kaupunginhallituksen lisääntyy oleellisesti, vaikka toimialajohtajat ovat
myös esittelijöitä kaupunginhallituksessa.
Eihän hän enää töihin tulekaan.