Julkinen avoimuus:
Julkisia hankkeita, jotka vaikuttavat meidän kaikkien yhteiseen ympäristöön on tässä kaupungissa useita. On kaksi tapaa ajaa näitä hankkeita.
-Yleinen tapa on pitää kaikkea julkisuudelta salassa ja hankkeita ajetaan vain ratkaisevien virkamiesten avulla ”millä konstilla tahansa” eteenpäin.
-Toinen nykyaikainen ja demokraattinen tapa on astua avoimesti julkisuuteen heti alusta lähtien. Koska salassa pidettävää ei näissä hankkeissa ole, ei liike- ja yrityssalaisuudesta tarvitse edes puhua. Tähän tarvitaan siviilirohkeutta ja ennen kaikkea lehdistön apua.
Kun tarkastellaan vaikkapa vain tällä palstalla esiin tulleita asioita, voimme heti huomata, että ”läpimeno-mahdollisuus” on lähes taattu, kun asia pidetään julkisuudesta täysin salassa ja hanke lanseerataan vain ratkaisevien virkamiesten avulla. Pieni riski on olemassa, että hanke lipsahtaa ennenaikaisesti julkisuuteen, niin kun nyt yhden hankkeen kohdalla on tapahtunut. Julkinen suuttumus salailuyrityksestä on vääjäämätön seuraus, vaikka hanke sinänsä olisi mitä mainioin.
Mikäli hanke, (ei kukaan toivo niin) kaatuisi, me tiedämme tasan tarkkaan, kuka on ryssinyt totaalisesti, eivätkä hankevetäjät ole tästä vastuussa. Turha on tuumailla, mikä tässä kuviossa on lehdistön rooli.
Me voimme myös seurata, mitä tapahtuu julkista avoimuutta harrastaville hankkeille ja kuinka lehdistön boikottilista toimii.
Tapasin kerran junassa konsultin, joka varoitti karkealla vertauskuvalla: Älä koskaan harrasta julkista avoimuutta, se on sama kun amerikkalaisen vankilan suihkussa pudottaisit saippuan. Tämän asian me saamme kyllä lehdestä lukea, ihan julkisesti omalla nimellä, kuvalla ja kustannusarviolla.