Miten niin kestämätön? Suomessa on ollut suhteessa huomattavasti vaikeampiakin tilanteita.
Kestämätön siinä mielessä, että valtio ottaa lisää velkaa 50 miljardia euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Ja jos nousu ei kohta ala, Suomen julkinen talous on pian Kreikan tasolla.
Kaikki eivät enää muista, että Suomen kansantalouden katastrofi 1990-luvun alkupuolella hävitti 60 000 yritystä ja johti yli puolen miljoonan ihmisen työttömyyteen. Ja historiasta löytyy paljon muitakin esimerkkejä siitä, miten velkaa hankittiin. Esim. samana päivänä kun Suomen EU-hakemus jätettiin, 18. maaliskuuta 1992, julkistettiin Helsingin Säätytalolla Suomen Pankin Sirkka Hämäläisen johdolla ehdotus, jonka mukaan pankit saivat kahdeksan miljardia markkaa valtion lisämenoarviosta. Näin pankkituki toimi: Veronmaksajat eli valtio otti korkealla korolla lainaa itselleen ja lainasi sen edelleen korottomasti konkurssin kynnyksellä heiluville pankeille.
Historia on muutenkin aika mielenkiintoinen tässä valtionvelkakysymyksessä. Suomen koko taloushan perustui lähes täysin idänkauppaan yhdessä vaiheessa, mutta tämähän katosi periaatteessa yhdessä yössä, kun Neuvostoliitto romahti. Sen jälkeen oli käännettävä katseet länteen ja myös tämä johti velkaantumiseen, ainakin alussa.
Miten ratkaisevaa maahanmuutto on tässä tilanteessa? Jos maahanmuuttoa ei olisi, muuttuisiko tilanne ratkaisevasti? Suomella oli 90-luvun puolivälissä valtionvelkaa paljon, paljon enemmän, kun tarkastellaan sitä BKT:n näkökulmasta.
Miten paljon maahanmuuttajat tuovat valtion kassaan? Kuten tuolla ylempänä jo kirjoitin, moni katsoo suoria menoja, lyhyellä ajanjaksolla, mutta ei osaa (lue: halua) ottaa huomioon tuloja, pidemmällä ajanjaksolla.
Mutta ulkomaanvelasta sen verran, että CNBC vertaili maailman 50 suurimman talouden ulkomaista bruttovelkaa niiden kansantalouksien kokoon, viime vuonna. Laskelman mukaan suurista talouksista velkaantunein on Irlanti. Sen ulkomainen velka on 811 prosenttia kokonaistuotannosta.
Kakkossijalla tulee Britannia, jonka ulkomainen bruttovelka on vajaat 340 prosenttia maan kokonaistuotannon arvosta. Neljänneksi velkaisin on Hongkong ja kuudenneksi Sveitsi. Sveitsi, joka ei ole tunnettu minään suurena pakolaisten vastaanottomaana.
Pohjoismaista velkaantunein on Tanska, jonka ulkomaanvelka on noin 160 prosenttia kokonaistuotannon arvosta ja sijoitus listalla yhdeksäs. Ruotsin sijaluku on 12. ja ulkomaanvelka 129 prosenttia kokonaistuotannon arvosta. Ja kuten kaikki tietävät, Ruotsihan on ottanut vastaan pelkästään irakilaisia enemmän, kuin USA ja Kanada yhteensä.
Suomi on sijalla 13 ja Norja sijalla 14. Suomen velka on 116 prosenttia kokonaistuotannon arvosta ja Norjan 114 prosenttia. Yhdysvallat seuraa Norjan kannoilla. Sen ulkomainen bruttovelka on 95 prosenttia maan kokonaistuotannon arvosta.
Ovatko siis Suomen asiat jotenkin huonosti muihin maihin verrattuna, kun puhutaan ulkomaanvelasta?
Olemme hyvässä seurassa: esimerkiksi Espanja ja Kuuba ovat yhtä vähän velkaantuneita. Toisaalta olemme paljon enemmän veloissamme kuin Kiina ja Venäjä.
Vanhan kansan viisaus varoittaa, että velkaa kannattaisi välttää. Mutta maailma on äänestänyt tuon viisauden toivottoman wanhaksi.
Onko ennätys, kun islantilaiset pankit ottivat velkaa kymmenen kertaa kotimaansa kansantuotteen verran?
Ja jos tutkii valtionvelan kehitystä, niin se on laskenut koko ajan, mutta kääntyi kasvuun pari vuotta sitten.
http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401Joku sanoi kerran:
yli 90% kaikesta maailman rahasta on velkaa. Jos kuvitellaan että huomenna kaikki maailman velat maksettaisiin takaisin niiden myöntäjille, se ei tarkottaisikaan sitä että onnen ja vaurauden päivät alkavat, vaan sitä ettei meillä enää olisi rahaa millä kustantaa eläminen.
Miksi siis kammoksua tämän päivän tilannetta?
Muutenkin se että joskus on ollut vieläkin vaikeampia taloudellisia tilanteita on varsin erikoinen peruste taloudellisten ongelmien lisäämiselle humanitaarisia maahanmuuttajia haalimalla.
Suomi ei mitenkään ainutlaatuisessa tilanteessa laman aikana. Tilanne on tuttu jokaiselle maalle. Ja se toistuu, tasaisin välein. Moni vetoaakin siihen, että sellaisessa tilanteessa maahanmuuttoa tulisi rajoittaa rajusti. Omasta mielestäni esim. pakolaisten vastaanotto on tosin järkevimmillään juuri laman aikana. Silloin löytyy helposti ihmisiä hoitelemaan asioita ja pakolaisten valmius on parhaimmillaan sitten, kun mennään ylöspäin.
Miksi siis ottaa vastaan pakolaisia vain silloin kun on hyvät ajat ja suistaa heidät sitten muun kansan mukana suoraan syvään lamaan, kun olisi mahdollisuus tunnustella esim. työmarkkinoita?
Suomi ottaa myös vastaan niin vähän pakolaisia, että tässä yhteydessä haalimisesta puhuminen enemmänkin naurattaa. Tähän siis sellainen lasten suosima keltainen pallo!
Viimeksi tämä koettiin 90 -luvulla kun syvimmän laman aikana tuotiin Moskovasta junalasteittain lisää elättejä
Sitäpaitsi, ei pakolaisten vastaanoton yhteydessä voi aina ja vain puhua suhdanteista. Lamoja ja korkeasuhdanteita me olemme nähneet - ja tulemme näkemään niin lyhyillä aikaväleillä, ettei pakolaisuutta voida ajoittaa niiden mukaan. Kuka esim. osasi ennustaa tämä viimeisen finanssikriisin? Olisiko pakolaisten vastaanotto voitu jotenkin ajoittaa ja sovittaa sen mukaan?
Juuri sen takia niin moni heistä on nyt työmarkkinoilla.
Sinuakin on joskus elätetty ja valmennettu työelämään. Veikkaan, että noin 20 vuotta. Ja tulet vielä näkemään omin silmin, miten suuri vaikutus toisen polven pakolaisilla tulee olemaan Suomen kansantaloudessa. Tai sitten et, jos tyydyt vain tarkastelemaan somalimiesten raiskaustilastoja.