AKT:n Timo Rädyn asemaa horjuu – lisätietoa odotetaan perjantaina
"Liiton viestintäpäällikkö Hilkka Ahde teki marraskuun alussa työsuojeluviranomaisille kantelun esimiehensä epäasiallisesta käytöksestä.
AKT:n valtuusto jätti asian käsittelemättä kuun alussa. Liiton tulisi nyt kuitenkin päättää, miten puheenjohtaja voi jatkaa tehtävässään."
Minusta tämä uutisointi Timo Rädyn epäasiallisesta käytöksestä on kovin tyypillistä nykyajan keltaiselle lehdistölle. Maine on mennyt, vaikka muuta konkreettista ei tällä hetkellä ole kuin Hilkka Ahteen kantelu. Kuka tahansa voi tehdä kantelun esimiehestään ja koettaa saada asia median ruodittavaksi. Erityisen helppoa se on viestintäpäällikölle, jolla on valmiit suhteet mediaan.
Iltalehti otsikoi maanantaina: AKT valtuusto hätäkokoukseen. Kun muutaman virkkeen jutun tarkemmin luki, sisälsi se tiedon että joskus tammikuussa valtuusto mahdollisesti kokoontuu käsittelemään asiaa. Siis mikä ihmeen hätäkokous ?
Myöhemmin on ilmennyt, että liittohallitus käsittelee asiaa tämän viikon perjantaina, eikä valtuuston kokouksesta ole edes päätöstä. Käsittääkseni liiton hallinto, joka koostuu työpaikoilta tulevista luottamushenkilöistä, ei voi ottaa kantaa itse Rädyn käytökseen yhden ihmisen kantelun perusteella. Sen sijaan se voi tietysti liiton ns. yleisen edun nimissä hyllyttää tutkimusten ajaksi Rädyn. Paineita lisää asian saama laaja julkisuus, kirjoittaa muun muassa HS.
Hallinnon jäsenet, jotka käyvät liiton toimistossa harvakseen, eivät voi tietää mikä on todellinen tilanne. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisesti vain kahdesti vuodessa ja hallituskin korkeintaan kuukauden välein. Silloinkin he keskittyvät vain omiin kokouksiinsa.
Kokemuksesta voin sanoa, että ay-palkollisten sisäinen kielenkäyttö on tyypillisesti aika kovaa. Ihmiset jotka joutuvat päätoimisesti ojentamaan työehtosopimuksia rikkovia työnantajia, eivät ehkä ole tottuneet viimeisen päälle korrektiin sisäiseenkään kielenkäyttöön, ainakaan silloin kun ajaudutaan jostain asiasta erimielisiksi.
Itse olisin voinut montakin kertaa kannella esimiesteni käyttäytymisestä, jos pelkkä epäasiallisuus olisi ollut kriteerinä. Myös syrjintä poliittisen mielipiteen perusteella olisi monesti tullut kysymykseen. Olen kuitenkin tottunut siihen, että tietynlainen sanailu kuuluu asiaan ja sillä hyvä. Suuri osa SAK: laisten liittojen toimitsijoista on lähtöisin työpaikoilta ja jo siellä tottuneet tietynlaiseen sanailuun. Poikkeuksena ovat liiton juristit ja tiedottajat, jotka tulevat yleensä muulta. Taitaa muuten Räty olla juristi ja Ahde tiedottaja.
Onko Räty poikkeavan epäasiallinen esimies vai onko Hilkka Ahde erilaisesta ympäristöstä tulleena tavallista herkempi normitasoa kovemmalle sanailulle, selvinnee aikanaan. Avainasemassa tässä lopulta lienee muu läheinen työyhteisö. Tuo ulkopuolinen selvityskin valmistunee vasta helmikuussa, joten sitä ennen tuskin mitään lopullista tapahtuu.
Siitä olen varma, ettei asiaa eikä mahdollista tulevaa työskentelyä edistä kummankaan osapuolen kannalta sen julkinen riepottaminen.
---------------
Kun nyt herkkoo yrittää tehdä tästä asiasta nimenomaan demarikysymyksen, muistuttaisin ettei kai tässä ole kysymys poliittisista erimielisyyksistä, vaan puhtaasti siitä ettei kaksi ihmistä tule keskenään toimeen. Sen sijaan näitä poliittisiakin erimielisyyksiä esiintyy kaikkialla, missä se on läsnä. Muun muassa persujen edeltäjä SMP hajosi aikanaan täysin sisäisiin erimielisyyksiin ja jopa enemmistö kansanedustajista lähti puolueesta. Moni on myös epäillyt sitä kuinka kauan Soini voi lähes yksinvaltiaana määritellä sen, mikä on persujen kanta mihinkin asiaan.