Mainitsisin poliittisen keskustelun oheen, että perustuslakia ja kuntalakia ei ole kansanäänestyksessä hyväksytty.
Suomen nykyinen perustuslain versio on ollut voimassa 1. maaliskuuta 2000 lähtien. Perustuslain ensimmäisen version nimeltä vuoden 1919 hallitusmuoto eduskunta asetti 17. heinäkuuta 1919.
Perustuslaki ja kuntalaki määrittää eduskunnan ja kunnanvaltuuston, jotka ovat poliittisen päätöksenteon keskiössä ja joissa politiikka tapahtuu.
Kun perustuslain säätämisprosesseja katsotaan ulkomaisten esimerkkien valossa niin monessa valtiossa perustuslaki on ratifioitu kansanäänestyksellä. Näiden maiden perustuslailla on enemmistön tuki, joka on mielestäni vahvemmin oikeutettu perustuslaki kuin sellainen, jonka on ratifioinut parlamentti itse itselleen - poliittinen päätöksentekojärjestelmä ei mielestäni ole oikeutettu niin kauan kuin se ei ole tuonut perustuslakia ja kuntalakia kansanäänestykseen.
Nykyisessä perustuslaissa on pykälät kansalaisaloitteesta.
53 §
Kansanäänestys ja kansalaisaloite (4.11.2011/1112)
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.
Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla.
Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Ks. L menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä 571/1987 ja KansalaisaloiteL 12/2012.
