Tuomikoski toimi tyhmästi ja ajattelemattomasti ei kenenkään kannata alkaa leikkimään poliisia. Tapaus osoittaa myös hyvin sen kuinka ei tiedetä reaalimaailmasta mitään , olisi kannattanut ensin selvittää asioiden kaikki puolet onko siis tuo oletettu perintä vailla totuuspohjaa sillä vastaavanlaisia perintä asioita hoidellaan noissa piireissä varmaan joka viikko. Nyt asioiden huonon hoidon vuoksi kärsijöiden määrä tuplaantui .
Huomasin, että törmäyksestäni pesäpallomailaan on keskusteltu tällä palstalla. Risto Helinille vastaukseksi, että kuulin sekä lyöjän (velanperijän) että piileskelijän (tuttuni ja väitetyn velallisen) näkemyksen asiasta. Nähdäkseni tärkeintä tässä tapauksessa ei ollut se, onko joku jollekin velkaa, vaan se, miten velkaa perittiin : nyrkein, nyrkkiraudalla, potkimalla ja rikkomalla tuoli säpäleiksi velalliseen. Kuulin jälkeenpäin, että hän oli käyttänyt muitakin menetelmiä toisiin velallisiinsa. Toivon hartaasti, että kaupunginvaltuutettu Helin on kanssani samaa mieltä siitä, että nämä eivät ole hyväksyttäviä velanperimismenettelyjä.
Tuplaantuminen tarkoitti sitä , että Tuomikoski omalla toiminallaan sai myös tutaa kipua ja varmaan kärsi myös aivan turhaan. Valitettavasti tälläiset lasketaan niin pieniksi teoiksi etteipä tekijä ole poliisin hoteissa vaan joutuu aikoinaan kuulusteluun asian johdosta ja on kotona tunnin sisällä siitä kun kuulustelut ovat alkaneet. Tuomikosken olisi tullut ymmärtää , että vauvoille puhutaan vauvojen kieltä ja kadulla on kadun kieli. Jos kiristämisestä ja väkivallasta olisi ollut näyttöä niin Tuomikosken ystävän olisi kuulunut tehdä itse tutkintapyyntö poliisille.
Ystäväni oli pelännyt tekijää niin kovasti ettei ollut uskaltanut mennä poliisille juuri Helinin mainitsemasta syystä - hän pelkäsi että kaveri vapautuu tunnin päästä ja tulee kostamaan. Tässä tapauksessa MINÄ tein rikosilmoituksen, jolloin tekijä pidätettiin. Pidätyksen jälkeen pelon ilmapiiri murtui : sain useammankin henkilön käymään lääkärissä ja todistamaan tekijää vastaan. Hän on ollut poliisin huostassa nyt viikon.
En koe kärsineeni turhaan. Tekijä joutuu vastaamaan teoistaan, ja ystäväni ei tarvitse enää piileskellä. Arvioin, että tekijällä oli pidätysvaiheessa menossa ns. moponkarkaamisvaihe : hän testasi omia rajojaan, kuinka pitkälle hän voi mennä väkivallan käytössä ilman rangaistusta, ja hän oli humaltunut vallastaan ja herättämästään pelon ilmapiiristä. Uskon että hän olisi saattanut pian tappaa jonkun, jollen olisi pysäyttänyt häntä - pari läheltä-piti-tapausta löytyi jo todistajanlausuntojen joukosta. Oli hänelle itselleen hyvä, että hänet pysäytettiin - en pidä miestä missään tapauksessa toivottomana, joten hänellä on nyt tilaisuus rauhoittua ja miettiä vielä kerran, miten aikoo viettää loppuelämänsä.