Author Topic: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä  (Read 2998 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #40 on: 24. 12. 2016 16:04 »
.

Aina ajankohtainen aihe

Kirkosta eroaminen

"Kirkosta eroaminen on nyt helppoa. Käyttämällä tämän sivuston automaattista palvelua voit erota kirkosta joko täysin sähköisesti tai vaihtoehtoisesti lähettämällä kirjeen postitse.

Palvelun kautta on eronnut 562783 henkilöä. Eilen erosi 414.

 Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 200 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi. Oman verosi voit laskea verolaskurilla .

Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.

EDIT :

Eroamisen voi hoitaa monin tavoin: suoraan sähköpostilla maistraatille, tämän sivuston kautta, maistraatin lomakkeella   tai vaikka kirjoittamalla eroilmoituksen käsin paperille. Uskonnonvapauslaki määrää vain, että eroilmoituksen on oltava kirjallinen. Lisäksi ilmoituksen on tietysti yksilöitävä eroaja tarkasti, käytännössä tähän tarvitaan henkilötunnus. "



https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta

.
« Last Edit: 24. 12. 2016 17:05 by herkkoo »

Vaasalaisia.info - keskustelut

Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #40 on: 24. 12. 2016 16:04 »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #41 on: 04. 04. 2017 18:06 »
.

Näissä vaaleissa on koettu traagisia tapahtumia mm. yksi ehdokas on tapettu ja yhden puolueen vetäjä joutuu vetäytymään puoluetyöstä vaikean sairauden vuoksi

Antti Pesonen jättää puheenjohtajan tehtävät – vakava sairaus uusiutui



"Itsenäisyyspuolue käy kevään kuntavaaleihin ilman puheenjohtajaa.

Alajärveläinen puheenjohtaja Antti Pesonen on sairastunut vakavasti toistamiseen ja jäänyt pitkälle sairauslomalle. Ensimmäisen kerran hän sairastui loppukesällä 2015 ja nyt sairaus on puhjennut uudelleen.

Sairastumisensa johdosta Pesonen on irtisanoutunut puheenjohtajan tehtävistä ja toistaiseksi niitä hoitavat 1. varapuheenjohtaja Alexander Holthoer Lohjalta, 2. varapuheenjohtaja Lena Wiksten Porista ja 3. varapuheenjohtaja Ilkka Luoma Helsingistä. Holthoer on nyt pitkään ulkomailla, joten vetovastuussa on 2. varapuheenjohtaja Wiksten.

Pesosen sairastuminen merkitsee uudelleenjärjestelyjä muun muassa vaaleja edeltävissä edustamisissa ja esiintymisissä."

Antti Pesonen jättää puheenjohtajan tehtävät – vakava sairaus uusiutui

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #42 on: 06. 04. 2017 14:02 »

.

Suuri laillisuus- ja itsenäisyysmies on poistunut keskuudestamme

Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut

Keskiviikko 5.4.2017 klo 19.32

"Itsenäisyyspuolueen (IPU) pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut, puolue kertoo Twitter-tilillään.



Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen. (AOP)

Puolue ilmoitti maaliskuussa, että se lähtee kuntavaaleihin ilman puheenjohtajana toiminutta Pesosta. Pesonen jäi keväällä sairauslomalle ja irtisanoutui puolueen puheenjohtajan tehtävästä.

Itsenäisyyspuolue merkittiin tammikuun lopussa uudelleen puoluerekisteriin.

Pesosen kuolemasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Pohjalainen."
STT

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704052200097871_pi.shtml

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #43 on: 09. 04. 2017 08:08 »

.

Vaaliehdokas tuomittu ehdottomaan vankeuteen

Kiuruveden vasemmiston ehdokas on tuomittu vankeuteen

7.4.2017 Iisalmen Sanomat Uutiset 0 |  11   

"Kiuruveden vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Miika Kristian Lång, 25, on tuomittu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomio annettiin 14. maaliskuuta 2017.

Oikeus tuomitsi rangaistuksen ehdottomana, koska Långilla on rikosrekisterissä useita merkintöjä.

Tuomio tuli törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan yhteisvastuullisesti rikoskumppaninsa kanssa uhrille ja hänen perheelleen noin 18 000 euroa kärsimyksestä ja haitasta.
Lång on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Lång ja toinen mies menivät viime marraskuussa yöllä kiuruvetisen miehen pihaan. Uhri tuli ulos katsomaan tulijoita, jolloin huppuihin naamioituneet miehet kävivät pesäpallomailalla ja nyrkein hänen kimppuunsa.
Uhrin käsi murtui, ja hän sai kuhmuja ja mustelmia päähän sekä haavoja käsiin. Hänen vaimonsa ja lapsensa olivat tapahtuma-aikaan sisällä talossa.

Oikeuden mukaan kyseessä oli kosto. Teon taustalla olivat ihmissuhde-erimielisyydet."

http://www.iisalmensanomat.fi/news/kiuruveden-vasemmiston-ehdokas-tuomittu-vankeuteen/

.

Vaasalaisia.info - keskustelut

Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #43 on: 09. 04. 2017 08:08 »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #44 on: 22. 04. 2017 08:08 »
.

Kommunistien vihalistalta osuu silmään erityisesti tohtorit pastorit insinöörit ja agronomit, lista piti katkaista merkkrajoituksen vuoksi loput näkyy ko. linkin sivustossa

Siperiaan karkoitettavat

 

Seura 9 / 1992, sivut 6-12, 84- ja 10 / 1992, otsikko SIPERIAN LISTA

"Kommunistinen Valpo keräsi teloitettavien ja Siperiaan karkotettavien suomalaisten nimet 1945-48. Vain osa listoista on jäljellä, valtaosan kommunistit hävittivät. Jäljellä oleva lista on 172 sivuinen ja sisältää noin 1700 nimeä. Käytännössä karkoitettavia olisi ollut monikymmenkertainen määrä. Eräistä kansoista ja ryhmistä Neuvostoliitto karkoitti 10-50 % Siperiaan, mukana lukuisia miehiä, naisia ja lapsia, kokonaisia perheitä. Tunnetuimpia Siperiaan lapsena karkoitettuja lienee Viron presidentti Lennart Meri. Huomattava osa karkotetuista kuoli ja osa listalle joutuneista olisi teloitettu jo Suomessa. Myös Itä-Euroopassa teloitettiin melkoinen määrä ihmisiä kommunistien pyrkiessä valtaan.

SEURAn pääkirjoituksesta 28.2.1992: "Tällä Siperian listalla on suomalaisen sivistyneistön isänmaanystävien parhaimmisto upseeristoa ja sosialidemokraattisia poliitikkoja lukuunottamatta. Heistä kerättiin varmasti omat listansa."

Siperian Lista

A
Aalto Pentti, 1917, yo, Hki
Aalto Yrjö L., 1893 kamreeri, Hki.
Aaltonen Erne Tuure, 1915, laskuttaja, Suolahti.
Aarnio Eino. Aarnio Jorma Heimo, 1913, yo, Hki.
Aarnio Olavi, 1916, yo, Kerava.
Ahmavaara Veli Eero, 1915, yo, Hki.
Aho Esa, 1911, farmaseutti, Oulu.
Aho Assar Arvid, 1902, yo.
Aho Mauno Verner, 1909, pastori, Pulkkila.
Aho Teppo Paavali, 1913, voim. op., Hki.
Ahonen Eino Arvi, 1909, ekonomi, Kaipiainen.
Ahti Aro Heikki, 1910, kirkkohran apul.li.
Ahonen Niilo Artturi, 1900, pankinjoht. Kerava.
Ahti Alvar Sakari, yo.
Aintila Urho Mikael, 1904, ekonomi, Hki.
Airaksinen Kalevi, 1911, yo, Hki, myöh. lainsäädäntöneuvos.
Airas Erkki Vilho, 1908, pastori, Hki.
Airas Kaarlo Olavi, 1910, pastori, Myllykoski.
Airas Pentti, 1916, rehtori, Mäntyharju.
Airio Pentti, 1914, yo, Hki.
Airola Arvo Johannes, 1902, dipl. ins.. Tre.
Aitola Matti Aleksanteri, 1910, fil. maist., Alavus.
Aittomäki Samuel Sakarias, 1917, dipl. ins., Kokkola.
Alaja Osmo Viktor Johannes, 1915, teol. tri., Hki, myöh. Mikkelin piispa
Ala-Kauppila Olavi, 1910, lääkäri, Myllykoski
Ala-Kulju Reino, 1898, rehtori, kansan-edustaja, Seinäjoki.
Alanen Aulis Johannes, 1906, fil. tri, Seinäjoki, myöh. professori.
Alanen Kalevi, 1913, yo, Hki.
Alanko Ilmari, 1904, ins., Rovaniemi.
Alava Lauri J., yo.
Alava Unto Kalervo, 1911, konttoripäällikkö, Tre.
Alestalo Aaro Arvo.
Alestalo Aarne Oskari, 1914, teol. yo, Hki.
Ali-Mattila Kaarlo Markus, 1913, metsän-hoit., Perho.
Ali-Mattila Kaarle, 1913, yo, Hki.
Ali-Melkkilä Rolf, yo.
Alm Johan Olavi, 1906, metsänhoit., Rovaniemi.
Alonen Olli Ilmari, 1916, res. vänr., Hki.
Alopaeus Karl Gustav, 1915, yo, Hki.
Alopaeus Tauno, Hki.
Annala Juho Anton, 1897, kansanedustaja, Teuva.
Ansama Allan Vilhelm.
Ansama Jaakko Henrik Rafael, 1914, toimistoap., Hki.
Ansten Hjalmar Johan-nes, 1898, pastori, Hki.
Antila Armas Valfrid, 1903, pastori, Paltamo.
Antila Arvo J., 1909, yo, Hki.
Antila Arvo Johannes, 1900, ekonomi, Hki.
Antila Jaakko, farmaseutti.
Antila Veli, osastopääll.
Antti Eeli E., kansakoulunopettaja.
Anttila Antti Johannes, 1911, yo, Hki.
Anttila Johannes Jaakko Evert. 1893, rehtori.
Anttila Paavo Pertteli, 1911, ins., Lapua.
Anttila Tauno Kalervo Samuel, 1913, agronomi, Teisko.
Anttinen Matti.
Anttinen Olavi, 1903, agronomi, Ruukki.
Anttinen Paavo, 1916, yo, Hki.
Araluoma Arvo, yo, Hki.
Arkela Lennart, lääketiet, lis., Nummi.
Arimo Atri Reino-Tapio, 1918, majuri, Sippola, myöh. kenraali.
Arjola Yrjö, nimismies, Joensuu.
Arkimo Erkki, 1903, opettaja, Oulu.
Aro Aarre, 1917, yo, Hki.
Aromaa Uuno Arvi, 1911. metsänhoitaja, Noormarkku.
Aropaltio Paavo, 1912. teol. yo, Hki.
Arppe Toimi Auvo Akseli, 1917, metsänhoitaja, Hki.
Arvela F. Fr., agronomi, 1909, Oulu.
Arvela Jorma Joonas Emil, 1914, metsänhoitaja, Taivalkoski.
Arvela Toivo Fr., 1909, yo, Oulu.
Arvelo Teppo Kusti, 1918, ekonomi, Hki.
Arvela Arvo Väinö, 1910, lääkäri, Hki.
Arvonen Viljo, ins. Vaasa.
Asikainen Erkki, 1909, yo, Hki.
Auer Väinö, 1895, professori, Hki.
Aukee Esko Jouko Juhani, 1914, metsänhoitaja, Hki.
Austin Hjalmar Johan-nes, 1898, kirkkoherra, Hamina.
Auvinen Esko, 1913, yo.
Auvinen Osmo Kalevi, 1917, lähettiläs, Savonlinna.
Auvinen Reino Juhani, 1917, rautatievirkamies, Kouvola.
Avela Olavi Sakari, 1904, ins., Tornio.


B
Bilund Hugo.
Björklund Birger, yo.
Blomstedt K.V. dos.
Boehm Erkki.
Brotherus Harry Johannes, 1892, tuomari, Hki.
Brotherus Hjalmar Viktor, 1885, professori, HKI.

C
Castren Paavo, 1912, lääkäri, Hki.
Castren Reino Jalmari, 1908, tekn. tri, Hki, myöh. Hgin apulaiskaupunginjohtaja ja metrotoimiston päällikkö.
Cleve Veikko Sakari, 1904, tilanhoitaja, Hamina.

D
Danielson-Kalmari J. valtioneuvos.

E
Eerola Aino, 1913, yo, Outokumpu.
Eerola K., tohtori, Pulkkila.
Eerola Reino, Eurajoki.
Eilala A., Merijärvi.
Einiö Eino Aarre, 1902, yo, Hki.
Eiramo Frans Johannes, 1907, ins., Oulu.
Eiro Olavi Veikko, 1907. dipl. ins., Hki.
Ekström Martin.
Eliala Yrjö Armas, 1911. voimistelunopettaja, Salo.
Ellonen Aarre Kustaa, 1908. lääkäri, Hki.
Ehnqvist Eljas T.F.
Elo Erkki J.K. 1909. Hamina.
Elo Martti Eemil, 1906, pastori, Voikkaa.
Elo Martti Vihtori, 19015 [1901 tai 1915], yo, Hki.
Elo Niilo, 1909, fil.maist. Hki.
Elo Paavo Elias Samuli, 1911, Hki.
Elomaa Olavi Kalervo, 1908. sähköttäjä, Lappila.
Elomaa Sulo Kaarlo, 1909. lääkäri, Ähtäri.
Elonheimo Viljo Adolf, 1903, kirkkoherra, Nurmo.
Elovaara Ensio, 1916, kirkkoherran apulainen, Lauttakylä.
Enkkelä Esko Kalevi, 1914, pastori, Hki.
Enkola Kurt, maist., Naantali.
Erich Rafael W., 1879, professori, Hki.
Erkkilä Eneas Eligius, 1907, metsänhoitaja, Hki.
Eronen Veli-Heikki Matti, 1918, opisk., Mikkeli.
Ervamaa (Ervast) Erkki Gunnar, 1915, pappi, Tervola.
Ervasti Tauno Ilmari, 1912, lääkäri, Hki.
Eskola Eino Esaias, 1912, dipl. ins., Vaasa.
Eskola Esko M., 1915, yo.
Eskola Pentti Olavi, 1915, dipl. ins., Hki.
Evola Rainer B., 1913, yo.

F
Fieandt Kai V. Johannes von, 1909, fil. kand., Hki, myöh. psykologian professori Helsingin yliopistossa.
Francke Mauritz, 1902, konttoripäällikkö.

G
Grotenfelt Kustavi, 1861, professori, Hki.
Grönlund Rolf Johan Albert, 1898, maisteri, Hki.
Grönroos Eino Klemens, 1902, yo. Leppävirta.
Grönroos Topi, 1905. yo, Hki.

H
Haahtela Kauko Kalervo, 1906, maist. Turku.
Haapalainen Toivo Emil, 1915, yo, Hki.
Haapamäki Martti Eemeli, 1912, metsänhoitaja, Rovaniemi.
Haapasalo Pentti Johannes, 1914, kirkko-herran ap., Nokia.
Haapio Martti Vilhelm, 1909, kirkkoherran ap., Laitila.
Haaramo Tauno Ilmari, 1907, lehtori, Jyväskylä.
Haaramo Toivo Onerva, 1905. lehtori, Seinäjoki.
Haataja Eljas, 1906. tarkastaja, Hki.
Haavisto Toivo Aimo, 1907. pastori, Pyhältö.
Haavio Matti Henrikki, 1899, dosentti, Hki, myöh. professori ja akateemikko.
Haikola Lauri R., 1917, yo, Hki.
Hakala Antti Ilmari, 1906, kirkkoherra, Vaalijoki.
Hakala Lauri Eero, 1914, agronomi, Orimattila.
Hakala Maini Lennart, 1914, yo, Hki.
Hakala Tauno Samuli, 1911, prokuristi, Kannus.
Hakola Veli Lennart, yo.
Hakkala Oiva, 1910, Hki.
Halila Jouko J., 1916, yo, Hki.
Halima Aarne Olavi, 1914, opettaja, Valkeakoski.
Hallakorpi l., professori.
Hallikorpi Kaarlo, maisteri.
Haima Eino, pastori.
Halme Aarne, 1910, yo, Hki.
Halme Aatto Ivari Lennart, 1909, agronomi, Lammi.
Halme Erkki Hannes Pellervo, 1914, maat. metsät, kand., Hki.
Halme Kalervo Ahti Aulis, 1914, yo, Hki.
Halonen Arvo Oskari Olavi.
Halonen Esko Juhani, 1916, ekonomi, Oulu.
Halonen Pentti Ilmari, 1914, kir. tri, Hki.
Hankala Olli, 1918, yo, Hki.
Hankomäki Veikko Pellervo, 1912, yo, Kyrö.
Hannen Gustaf Adolf, 1902, ekonomi, Hki.
Hannuksela Sakari Herman, 1906, lääkäri, Suonenjoki.
Hapuoja Esko, 1916, opettaja, Oulu.
Harala Alpo S., 1913, yo, Hki.
Harja Viljo, 1905, agronomi, Jokioinen.
Harjanne Eero Tapio.
Harju Tauno Heikki, 1912, yo, Kuortane.
Harju Teuvo Esa, 1914, yo, Hki.
Harmaja Tapani Kaarlo Arvid, 1917, yo, Hki.
Harmia Aarne Gustaf, 1904, agronomi, Tuusula.
Harska Armas Adolf, 1912, Mynämäki, metsänhoitaja, Savonlinna.
Hartikainen Johannes Gabriel, 1906, hovioik. ausk., Viipuri.
Hartikainen Martti Immanuel, 1908, lääkäri, Taavetti.
Harviainen Mauri Mikael, 1914, pappi, Kuopio.
Hartio Tauno Aarre Kullervo, 1903, Ins., Hyvinkää.
Haukkovaara Lauri P., 1917, yo, Hki.
Hauni Aake Iisakki, 1912. opettaja, Hki.
Hauru Veikko Johannes, 1913. maisteri, Hki.
Hautala Kustaa, maisteri, Hyvinkää.
Hautamäki Leevi Johan-nes, 1915, yo, Seinäjoki.
Havala Ilo Ilmari, yo, Hki.
Havulinna Veikko Talvi Tapio, 1915, yo, Hki
Heikinheimo Lauri Onni Jaakko, 1917, yo, Hki
Heikinheimo Martti Johannes, 1901, lääkäri, Alajärvi
Heikkilä Eero Antero 1914, yo, Hki.
Heikkilä Esa Antero 1920, opettaja.
Heikkilä Kaarlo Pentti Uolevi, 1914, pastori Kitee.
Heikkilä Pentti Reino 1915, yo, Hki.
Heikkilä Seppo E., yo, Hki.
Heikkilä Tarmo Veikko 1913, yo, Hki.
Heikkilä Tauno, 1916, yo, Hki.
Heikkinen Arvo Veikko 1913. yo, Hki.
Heikkinen Viljo, 1914. ins., Kuopio.
Heikkinen Viljo, 1911, yo, Hki.
Heikkinen Viljo P., 1911, yo, Hki.
Heikura Tuomo Otavi, 1895, lehtori, Kotka.
Heilala Antti Johannes, 1909, lääkäri, Ruukki.
Heilala Eero Ilmari, 1914, ekonomi, Hki.
Heimolainen Bernhard, 1896, eversti, Lappeenranta.
Heinonen Kalle Jorma, 1913, yo, Hki.
Heinonen Kaarlo Tauno Kalervo, 1906, hovioik. ausk.
Heinonen Tulo Albert, 1903, talouspäällikkö, Kalliosuo.
Heinonkoski Jorma Tapio Johannes, 1910, ekonomi, Hki.
Heinricius Lauri Pietari, 1905, maisteri, Hki.
Heiskanen Pentti Jorma, 1914, kirkkoherra, Parkano.
Heiskanen Sulo Yrjö, 1907, lääkäri, Kuopio.
Heiskanen Unto Alpo, 1914, agronomi, Mustasaari.
Heiskanen Unto Päiviö, 1911, yo, Hki.
Heiskanen Yrjö H., 1914, yo, Hki.
Hela Ilmo, 1915, fil. tri., Hki, myöh. ylijohtaja ja akateemikko.
Helanen Vilho Veikko Päiviö, 1899, fil. tri., Hki.
Helasvaara Kustaa Emil, 1910, yo, Hki.
Helasvuori Reino A. 1917, yo, Hki.
Helkavaara Tauno Johannes, 1907, kemisti, Tre.
Helle Hannu, 1915, farmaseutti, Hki
Helle Kaarlo, 1917, yo
Helle Sakari Väinämö, 1915, fil. kand. Kouvola
Helomaa Viljo Ilmari, 1904, varatuomari, Hki
Helpinen Risto Veikko, 1909, fil. maist, Oulainen
Heporauta Jouko Ilari, 1914, konttoripäällikkö, Hki
Herttua Pentti Jouko, 1909, lehtori, Seinäjoki
Hermaala Atso Juhani, 1914, metsänhoitaja, Sotkamo
Hertzen Gunnar Emil von, jääkärimajuri
Herva Olli Erkki, 1916, yo, Hki
Hiekkala Aaro Ilmari, 1911, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hietakari Eero Olavi, 1907, fil. kand, Hki
Hietalahti Paavo Juhani, 1914, yo, Iitti
Hietanen Antti, 1916, yo, Hki
Hietanen Eino Kalervo, 1910, ins, Hki
Hietaranta Reino Johannes, 1912, fil. kand, Kouvola
Hietala Harri H, 1914, hammaslääkäri, Hki
Hiidenheimo Mauri Israel, 1904, kirkkoherra, Aitolahti
Hiippala Reino W, 1914, yo, Jyväskylä
Hiissa Kalle J, 1917, yo, Hki
Hillu Paavo P, yo
Himanen Toivo Lemmitty, 1905, yo, Mikkelin mlk
Hinkka Jouko Jalo, 1913, fil. maist, Turku
Hintikka Viljo Olavi, yo
Hinttula Pentti Oskari, 1912 ins. Kokkola
Hirva Kaarlo Armas, 1913, sähköttäjä, Hyrynsalmi as.
Hirvas Agaton Simeon, 1901, agronomi, Hki
Hirvonen Kauko Olavi, 1912, pastori, Lapinlahti
Hissa Pentti Kullervo, 1904, kauppat. kand, Lapua
Hokkala Oiva Niilo, yo
Holma Antti Iisakki, 1916, yo
Holtari Toivo, 1898, hotellinjohtaja, Aulanko
Hongisto Eero Tapani, 1913, metsänhoitaja, Kivijärvi
Honka Kaarlo Johannes, 1913, yo, Hki
Honkalo Olli
Honkanen Eino Johannes, 1917, yo, rajaseutupastori, Hki
HOnkanen Ilmari Kalervo, 1909, ekonomi, Hki
Honkaranta Ilmari, 1913, yo, Hki
Honkasalo Pauli, kirkkoherra, Pudasjärvi
Honkasalo Tauno Bruno, 1912, fil. maist. Hki
Honkavaara Erkki Johannes, 1912, yo, Hki
Honkavaara Pentti Kalervo, yo
Hornio Kaarlo Viljo Napoleoni, 1914, yo, Hki
Hormasalo Esko Juha Jalmari, 1913, agronomi, Jokioinen
Hotti Väinö Edvard, 1908, kirkkoherra, Anttola
Huhta Kustaa Ilmari, 1903, kirkkoherra, Pattijoki
Huhtala Reino Kustaa Viktor, 1911, pastori, Rovaniemi
Hulkko Eino Eero Kalervo, 1917, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hulkko Kullervo Kuudes Veikko, 1914, pappi, Kemijärvi
Hulkko Otto Ilmari, 1908, kirkkoherra, Kemijärvi
Humppila Jorma HR, 1911, yo, Hki
Huotari Matti Johannes, 1914, vak. virk, Oulainen
Hurmerinta Lauri Arvid, 1913, sähköttäjä, Nurmes
Hurskainen Veikko J, 1902, yo
Huttunen Antti Sakari, 1905, lehtori, Loimaa
Huttunen Arvi Daniel, 1910, toimittaja, Hki
Huttunen Martti Johannes, 1911, pastori, Kuopio
Huttunen Aarne Johannes, 1908, lääkäri, Kemijärvi
Huttunen Veikko Johannes, 1912, kirkkoherra, Sotkamo
Huuri Kalervo, 1908, fil. kand. Hki
Huuskonen Arvi Johannes, 1902, lääkäri, Nurmes
Hyppölä Kalervo Onni, 1914, yo, Hki
Hytönen Mikko Kullervo, 1912, yo, Hki
Hyvämäki Lauri Elias Gottlieb, 1913, toimittaja, Hki, myöhemmin professori, Vaaran vuodet -teoksen kirjoittaja
Hyvärinen Heikki Antti, 1903, kirkkoherra, Haukipudas
Hyvärinen Immanuel, 1897, kirkkoherra, Kuopio
Hyvärinen Viljo Olavi, yo
Häkkinen Antti Sakari, 1909, agronomi, Ruovesi
Hämäläinen Erkki Johannes
Hämäläinen Simo T, 1913, fil. kand. Rovaniemi
Hänninen Erkki M, 1912, yo, Hki
Hänninen Viljo B
Härkönen E, ins
Härkönen Iivo, 1915, kirjailija, Hki
Härkönen Toivo J, yo, myöh teollisuusneuvos
Härmä M J, res. kornetti
Härmä Tarmo K T, 1916, yo, Kokemäki
Hätesko Ilari, yo
Häyrinen Eino Johannes, 1914, pappi, Riistavesi
Häyry Kaarlo Olavi, 1909, agronomi, Hki, myöh. kauppaneuvos
Häyry Vilho Nikolai, 1906, toimitusjohtaja, Forssa

I
Ijäs Viljo Olavi, 1914, ekonomi, Hki
Ikola Martti V, 1919, yo, Hki
Ikonen Erkki Lennart, yo
Ikonen Johan Erki, 1908, ekonomi, Myllykoski
Ilmonen Pentti Voitto J, 1908, yo, Hki
Ilveskorpi Martti, 1908, fil. maist. Kauniainen
Ilvesoksa Martti, 1911, yo, Hki
Immala Kalle Olavi, 1915, asutustark, Turku
Immonen Aarne Johannes, 1912, yo, Hki
Immonen Antti, 1916, yo, Hki
Inkilä Into Aulis Edvard
Inkilä Oiva V, 1916
Ipatti Vihtori, 1907, hovioikeuden auskultantti, Kajaani
Isokallio U K Olavi, 1911, yo, Hki
Isola Väinö Jaakko, 1909, nimismies, Kempele
Isoluoma Pentti Mikael, 1915, opettaja
Isomaa Elis Nikolai, 1912, yo, Hki

J
Jaakkola Aarne Ensio, 1912, yo, Hki
Jaakkola Lauri, 1911, yo, Hki
Jaakkola Niilo Johannes, 1904, hovioikeuden auskultantti, Hki
Jaatinen Matti TAuno, 1910, voimistelunopettaja, Kajaani
Jalanti Tauno Ilmari, 1903, entinen ministeri, Hki
Jalavisto, Sven Ille, 1905, dipl. ins. Hki
Jalkanen Väinö Kustaa, 1902, agronomi, Viitasaari
Jalli Yrjö Toivo Ilmari, 1906, fil. kand, Järvenpää
Jalovaara Esko Armas, 1905, ins, Vilppula
Jamalainen Eino Armas, professori, Tikkurila
Jaskari Arvi, 1908, agronomi, Pitäjänmäki
Jaskari Martti Johannes, 1907, kirkkoherra, Karvia
Jaskari Mikko, 1902, nimismies, Nurmo
Joensuu Matti Heikki Sakari, 1915, yo
Joensuu Oiva Ilmari, 1915, yo, Hki
Jokela Aatto Manne Samuel, 1916, yo, Hki
Jokela Johannes, 1905, lääkäri, Oulu
Jounela Aarne Antero, 1901, agronomi, Kemi
Jounela Aarno Iivari, 1915, yo, Hki
Jounela Einari, tohtori
Jounela Erkki Albert, 1912, dipl. ins. Hki
Jounela Frans Einari, 1900, lääkintäeversti, Oulu
Jousimaa Matti Juhani, 1908, pappi, Forssa
Joutsiniemi Lasse, 1912, yo, Hki
Juntunen Eino Antti, 1911, ekonomi, Kajaani
Juntunen Tauno Artturi, 1912, ins, Kajaani
Juppala Jaakko Ilmari, 1909 agronomi, Pori
Jussila Erkki Matias, 1902, ins. Jyväskylä
Jussila Martti Erkki, 1910, dipl.ins. Urjala
Juula Olavi Armas, 1910, rautatievirkamies, Hki
Juvala Juho Olavi
Juvonen Toivo, 1916, yo, Hki
Jänne Erkki Antero, 1912, hovioik. ausk., Kotka
Jäntti Kalevi, 1911, fil.maist. Hki
Jäntti Lauri Olavi Aapeli, 1911, maisteri, Tre
Jäntti Yrjö Aarne, 1905, kustannusjohtaja, Hki
Jäppinen Ahto Kalervo, 1908, ins., Hki
Järvelä Heikki, ins. Tre
Järveläinen Kalevi Kaarlo, 1916, yo, Hki
Järveläinen Paavo Veikko, 1917, yo, Hki
Järveläinen Tauno Adam Magnus, 1916, yo, Hki
Järvenkylä Yrjö Tapio, 1909, fil. tri, Hki
Järvenpää Paavo, 1911, metsänhoitaja, Hämeenlinna
Järventaus Arvi, kirkkoherra, Kerava
Järvi Upo Olavi, 1908, piiritarkastaja, Vaasa
Järvi V, yo
Järvilehto Niilo Ilmari, 1901, vt henkikirjoittaja, Ähtäri
Järvinen Aarre Sakari Elis, 1910, lääkäri, Hki
Järvinen K, professori
Järviä Jouko Kalervo, 1914, dipl. ins. Ruovesi
Jääskeläinen Arvo Harald, 1904, kouluhallituksen tark, Hki
Jääskeläinen Juhani, 1907, kirkoherra, Karstula
Jääskeläinen Matti, 1906, ins, Turku
Jääskeläinen Pekka, 1906, rautatievirk, Hki
Jääskeläinen Vesa, 1919, yo, Haapavesi

....

Posted by seura92 at 4:29 AM"

http://siperiaan.blogspot.fi/2007/02/siperiaan-karkoitettavat.html

.
« Last Edit: 22. 04. 2017 08:08 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #45 on: 01. 05. 2017 10:10 »
.

Knoppitietoa tai ei mutta valtion omaisuusmassaa oltaisiin tämän mukaan siirtämässä vaivihkaa parlamentaarisen valvonnan ulkopuolelle siis alunperin veronmaksajien rahoilla perustettua

Omien näppien alla on miljardibisnes – tämän takia Sipilä ei luovu valtionyhtiöiden hallinnasta
Uutiset   18.1.2017 08:00 Kari Kallonen



Sote-uudistuksen aikataulusta on tullut pääministeri Juha Sipilälle lähes tärkeämpi kuin sen sisällöstä

"Uuden yhtiön avulla omistajaohjausministeri hallitsee miljardeja ohi eduskunnan – myös liikenneverkkoyhtiötä.

VALTIONYHTIÖT Pääministeri Juha Sipilä on kompuroinut vaikeudesta toiseen, sillä yhä uudestaan esiin on noussut kysymyksiä esteellisyyksistä ja sidonnaisuuksista eri yhtiöihin. Voisi kuvitella, että kiireisen pääministerin olisi helpompaa keskittyä oikeisiin töihin – sen sijaan että saa vähän väliä selitellä serkkujen firmoja, lasten omistuksia tai matkaseuralaisiaan.

Omistajaohjaus ei yleensä ole edes kuulunut pääministerille, vaan sitä on työnnetty monen eri ministerin hoidettavaksi. Viimeisimmissä hallituksissa valtion omistajaohjauksesta on vastannut kehitysministeri.

Miksi siis Juha Sipilä on vaatinut tiukan yksiselitteisesti omistajaohjauksen pitämistä itsellään? Kyse on vallasta – ja rahasta.

Ja kysymys on todella suurista rahoista. Vuosina 2007–2015 valtio sai omistamistaan yhtiöistä tuloja 10,5 miljardia euroa sekä osakkeiden myynnistä 4,6 miljardia.

Valtiolla on osakeomistuksia 15 pörssiyhtiöstä, joista kolmelle eduskunta on aiemmin asettanut omistusosuuden alarajaksi 50,1 prosenttia. Yhtiöt ovat Finnair, Fortum ja Neste, ja valtion omistus on ollutkin aivan alarajan tuntumassa. Valtion suoran omistuksen arvo näissä yhtiöissä on 11,2 miljardia euroa.

Noteeraamattomia yhtiöitä on 20, ja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä 28. Tähän viimeiseen ryhmään kuuluvat sellaiset yhtiöt kuten Solidium, Terrafame, Yleisradio – ja Vake Oy.

Vake Oy on viime vuoden lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö.

Pääministeri päättää

Vakella ei ole vielä toimitusjohtajaa eikä henkilökuntaa. Rekisteröitymistä varten koottiin valtioneuvoston kanslian virkamiehistä väliaikainen hallitus – tulevan hallituksen valinnan valmistelee talouspoliittinen ministerivaliokunta, mutta siitä päättää ainoastaan pääministeri Sipilä.

”Kehitysyhtiössä on aktiivisesti toimiessaan 6 jäseninen hallitus. Kehitysyhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä näiden asiantuntemuksen perusteella valtioneuvoston asettamien tasa-arvotavoitteiden mukaisesti. Kehitysyhtiön hallituksen valitsemisen käsittelee valmistavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta toisin kuin muiden valtio-omisteisten yhtiöiden osalta. Hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.”

Kauppalehti on todennut, että valtion kehitysyhtiö Vake Oy toimii täysin eduskunnan budjettivallan ulkopuolella, käytännössä vain omistajaohjauksesta vastaavan pääministerin peukalon alla. Joitain asioita käsitellään hallituksessa, mutta epäselväksi jää, mikä päätäntävalta jää enää edes hallitukselle, sillä toimiohjeen mukaan päätöksen voi tehdä myös omistajaohjausministeri.

”Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Järjestely on poikkeuksellinen länsimaisessa demokratiassa – itse asiassa se ei ole länsimaista demokratiaa. Suomi on kuin Sipilän johtama yhtiö. Asiaa ovat kritisoineet niin Valtiontalouden tarkastusvirasto, Lainsäädännön arviointineuvosto kuin myös Keskuskauppakamari.

Uusi yhtiö näppien alle?

Nykyisellä hallituksella on hirvittävä kiire siirtää valtion omaisuutta osakeyhtiöihin, ja samalla kauemmaksi eduskunnan valvonnasta. Asiaa eduskunnassa esiteltäessä hallitukselta tivattiin, onko Vake Oy oikeasti myyntiyhtiö päinvastaisista kehitysyhtiöpuheista huolimatta. Näin Vaken toimiohje:

”Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin.”

Sipilä itse kiersi vastauksen toteamalla, että eduskunnan antaman omistuksen alarajan alle ei voida mennä. Sen sijaan Sipilän mukaan kehitysyhtiö mahdollistaa nopean toiminnan esimerkiksi silloin, jos tarvitaan uusi valtionyhtiö.

– Meillä on mahdollisuus nopeasti tehdä päätöksiä uudesta valtionyhtiöstä, jos esimerkiksi päätämme, että sote-tietojärjestelmäalusta vaatii uuden valtionyhtiön, vastasi Sipilä."

http://www.paivanlehti.fi/omien-nappien-alla-on-miljardibisnes-taman-takia-sipila-ei-luovu-valtionyhtioiden-hallinnasta/

.


Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #46 on: 20. 06. 2017 19:07 »

.

Piispa Irja Askola: Temppeliaukion terroriuhka on osoitus epäoikeudenmukaisuudesta

Piispa pelkää kirkkoon kohdistuneen mahdollisen terroriuhan leimautuvan kristinuskon ja islamin vastakkainasetteluksi.



"Temppeliaukion kirkkoon sunnuntaina kohdistunut terrori-iskun uhka on osa globaalin epäoikeudenmukaisuuden avunhuutoa, arvioi Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.

”Terrorismin uhka ylipäätään kuulostaa pahalta, mutta itse ajattelen, että meidän pitäisi kuulla globaalin epäoikeudenmukaisuuden huutavan siinä isoin kirjaimin”, Askola sanoo.

Askola ei ole varsinaisesti huolissaan siitä, että terroriaikeita kohdistuisi jatkossa Suomessa nimenomaan kirkkoihin.

”Väkivalta huolettaa aina, kohdistuu se keneen tahansa tai mihin tahansa joukkoon. Terrorismi hakee aina symbolisesti merkittäviä paikkoja”, Askola sanoo.

Keskusrikospoliisin mukaan Temppeliaukion kirkko oli selkeä iskusuunnitelmien kohde. Kirkko mainittiin viime vuonna Isisin propagandalehdessä ”pakanallisena kirkkona”.

Askola korostaa, ettei vielä tiedetä, oliko mahdollisen terroriuhan takana kristinuskon ja islamin vastakkainasettelu, mutta tapaus voi helposti leimautua sellaiseksi. Askolan mukaan luterilaisen kirkon tehtävänä on kuitenkin myös osoittaa, että erilaisten uskontojen harjoittamiselle on tilaa Suomessa.

”On hyvin tärkeää, että meillä täällä Helsingissä on erittäin hyvät yhteistyösuhteet myös islamilaisten yhteisöjen johtajiin. Yhdessä pyrimme pitämään huolta yhteiskuntarauhasta”, Askola sanoo."

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005262505.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=f8b1cbb988b08ae35d1acd31a25237fd

.

Voit erota kirkosta:

https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #47 on: 22. 07. 2017 23:11 »
.

A collection of videos showing numerous Spacex launches and landings of their Falcon 9 rocket.

Missions include:
CRS-11
Iridium 2
SES-10
BulgariaSat
NROL-76
Intelsat 35e

Incredible views of Falcon 9 launching on various mission and also Space-x landing back on a drone ship and land.

SpaceX:n uudelleenkäytettävän raketin kehitysohjelma

"SpaceX:n uudelleenkäytettävän laukaisujärjestelmän kehitysohjelma on yhdysvaltalaisen SpaceX:n yksityisesti rahoitettu ohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää kiertoratalaukaisuihin pystyvä laukaisujärjestelmä, jota voidaan käyttää uudelleen useita kertoja. Ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää kantoraketti, jonka ainakin ensimmäinen vaihe, voidaan käyttää lukuisia kertoja uudelleen verrattain pienellä ehostamisella ja lyhyellä laukaisuvälillä. Ensimmäisen vaiheen osuus uuden raketin laukaisun kustannuksista on luokkaa 70 prosenttia.

Ensivaiheessa SpaceX on keskittynyt kehittämään ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettävyyden Falcon-rakettiperheeseen kuuluvalle Falcon 9 -raketille. Maaliskuusssa 2017 SpaceX laukaisi onnistuneesti Falcon 9 -raketin käytetyllä ensimmäisellä vaiheella, mikä on lajissaan ensimmäinen kerta ikinä. Kehitteillä oleva raskaampi Falcon Heavy pohtautuu suurelti Falcon 9:ään ja myös sen ensimmäinen vaihe on tarkoitus olla uudelleenkäytettävä. Tätä edelleen suurempi ja muutenkin erilainen kehitteillä oleva Mars Colonial Transporter olisi kokonaan uudelleenkäytettävä.

Maaliskuussa 2017 yksittäislaukaistavan Falcon 9 laukaisun hinta on noin 64 miljoonaa USD, mistä ajoainekustannus on noin 200-300 tuhatta eli noin 0,4 prosenttia. Uudelleenkäytettävyydellä pyritään tiputtamaan laukaisun kustannusta murto-osaan. Lopullisena tavoitteena on kantoraketti, jota käytetään kuin lentokonetta eli lentojen välissä suoritetaan lähinnä vain tankkaus ja rahdin lastaus.

Maaliskuussa 2017, heti ensimmäisen uudelleenkäytön jälkeen, Elon Musk ilmoitti seuraavaksi tavoitteeksi uudelleenlaukaisun 24 tunnin sisällä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX:n_uudelleenk%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4n_raketin_kehitysohjelma

https://en.wikipedia.org/wiki/Falcon_9_first-stage_landing_tests

Huom. alemmasta linkistä käynnistettynä voi oikeasta alanurkasta voi klikata "näytä fullscreeninä" (upotettuna ei mahdollista).
Esitys pyörii "Live" non-stoppina

<a href="http://www.youtube.com/v/MFH0i0KcE_o?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" class="new_win">http://www.youtube.com/v/MFH0i0KcE_o?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=MFH0i0KcE_o

.
« Last Edit: 22. 07. 2017 23:11 by herkkoo »

Vaasalaisia.info - keskustelut

Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #47 on: 22. 07. 2017 23:11 »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #48 on: 31. 07. 2017 14:02 »

.

Aikoinaan esitettiin epäilyjä että ko. poliittisen henkilöymän muistinheikkous olisi ollut vain tarkoitusperäisesti "poliittista" laatua mutta uudet todisteet puhuu sen puolesta että muistissa tosiaan voisi olla vikaa

Matti Vanhaselle sattui paha moka – Lehdet: 200 odotti turhaan, ”pahin painajainen”



Matti Vanhanen unohti saapua pääpuhujaksi Luumäen keskustan kesätilaisuuteen.

"Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen unohti, että hänen piti toimia sunnuntaina pääpuhujana Luumäen keskustan kesätilaisuudessa. Asiasta kertovat Luumäen lehti ja Uutisvuoksi.
 
Noin 200 ihmistä odotti Vanhasta paikalle kaksi tuntia. Kun häntä ei näkynyt tai kuulunut, oli tätä yritetty tavoittaa puhelimitse. Lopulta Vanhanen itse ilmoitti tekstiviestillä, ettei saavu paikalle. Hän kertoo Luumäen lehdelle, ettei ollut katsonut kalenteriaan koko viikkoon ja että hän unohti koko asian.
 
Luumäen keskustan kunnallisjärjestölle Vanhasen poisjäänti tuli täytenä yllätyksenä.
 
–Järjestäjien pahin painajainen tapahtui. En muista vastaavaa tapahtuneen. Tämä oli meidän vuoden päätapahtuma, mitä järjestämme, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anne Marttila-Inkilä kertoo Uutisvuokselle.

eskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen unohdus aiheutti harmaita hiuksia keskustan Luumäen kunnallisjärjestölle sunnuntaina. Kaiken Kansan Kesäjuhlan pääpuhujaksi kiinnitetty Vanhanen jätti saapumatta paikalle, eikä häneen saatu yhteyttä."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226395-matti-vanhaselle-sattui-paha-moka-lehdet-200-odotti-turhaan-pahin-painajainen

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #49 on: 03. 08. 2017 23:11 »

.

Lentävän spagettihirviön kirkko hävisi oikeudessa - ei saa mainostaa "nuudelimessujaan" muiden kirkkojen tapaan

Torstai 3.8.2017 klo 14.59

Oikeuden mukaan ryhmälle ei voida myöntää uskontokuntien omaavia oikeuksia.



Kansainvälinen Lentävän spagettihirviön kirkko kritisoi uskontoja suvaitsemattomina.

"Saksalainen oikeusistuin on päättänyt, että viranomaiset voivat halutessaan estää Lentävän spagettihirviön kirkoksi kutsuttua ryhmää mainostamasta "nuudelimessujaan" muiden kirkkojen tapaan kaupunkien sisäänkäynneillä.

Saksassa on tavallista, että luterilaiset ja katoliset kirkot ilmoittavat messuistaan kaupunkien sisäänkäynneille asetetuilla kylteillä.

Uutistoimisto Dpa kertoi Brandenburgin oikeuden tuomarien katsoneen, että uskontokriittisyyttä ei voida itsessään pitää uskontona ja Lentävän spagettihirviön kirkolle ei voida myöntää muiden uskontokuntien omaavia oikeuksia.

Kansainvälinen Lentävän spagettihirviön kirkko kritisoi uskontoja suvaitsemattomina. Ryhmä aikoo haastaa oikeuden päätöksen.

Vastaavassa tapauksessa vuonna 2011 itävaltalainen ryhmän kannattaja sai luvan käyttää pastasiivilää ajokorttikuvassaan vedoten "uskonnolliseen vakaumukseen.""

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708032200303452_ul.shtml

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #50 on: 04. 08. 2017 19:07 »
.

Taannehtivaa lakia on säädetty hyvin harvoin, poikkeuksena mm. jälkikäteiset sota "syyllisyys" lait jotta Valvontakomission (lue=C.C.C.P.:n) vaatimukset poliittisista tuomioista saataisiin lain voimaan (Tuolloin sotien jälkeen Vaaran vuosina Suomea uhkasi suora Neuvostomiehitys)

Tässä tapauksessa törkeys on sitä luokkaa että legaalisesti ei-normi lainsäädäntöäkin voidaan toteuttaa koska on kyse poikkeuksellisesta ahneudesta ja systeemin silmittömästä hyväksikäytöstä joka ei ole hyväksyttävissä

Lex Lipponen on säädettävä pikavauhtia voimaan!



 Jorma Nordlin

Helsinki

Sitoutumaton

3.8.2017 22:42 Jorma Nordlin

    Kotimaa #politiikka Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet Sopeutumiseläke

56 kommenttia

    ilmoita asiaton viesti

"Kyseessä on jo niin härski ja häikäilemätön hyväksikäyttötapaus jonka kohteeksi ovat veronmaksajat joutuneet, mikä edellyttää poikkeustoimia jotta kansanedustajien tukijärjestelmässä oleva porsaanreikä saataisiin Päivi Lipposelta tukittua.

Tämänkaltaisissa väärinkäyttötapauksissa lakia on pikaisesti korjattava siten, että Lipponen menettää sopeutumiseläkkeensä, koska hänellä on työpaikka. Hänen tapauksessa työpaikkoja on kaksi joissa hän työskentelee.

Tällainen häikäilemättömyys on vastenmielistä ja nakertaa yleistä veronmaksumoraalia. Miten tämä voi olla oikeusvaltiossa mahdollista? Valtiossa, joka yrittää esiintyä maailmalla niin mallikelpoisena maana.

Lisätty 4.8.2017 8:22 Tässä tapauksessa poikkeustoimi on esimerkiksi taannehtiva laki, jolla tukitaan Lipposen kokoinen porsaanreikä juuri häneltä ja muilta, joille se on syntynyt.

"Lehdet: Päivi Lipposella kaksikin työtä sopeutumiseläkkeen lisäksi – toimitusjohtajapalkka 1800 €/kk" 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226691-lehdet-paivi-lipposen-ansioista-lisatietoa-kolme-tulonlahdetta-toimitusjohtajapalkka

http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240881-lex-lipponen-on-saadettava-pikavauhtia-voimaan?ref=il

.

« Last Edit: 04. 08. 2017 20:08 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #51 on: 23. 08. 2017 20:08 »
.

Päättäjät hehkuttavat Ahvenan­maan työllisyys­ihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

"Suvi-Anne Siimeksen mukaan muun Suomen tulisi ottaa mallia Ahvenanmaasta. Jos kaikkien maakuntien työllisyyttä tuettaisiin Ahvenanmaan malliin, Suomen talous romahtaisi, Taloussanomien Teemu Muhonen kirjoittaa.
– Ahvenanmaa näyttää mallia muulle Suomelle, kirjoittaa Suvi-Anne Siimes kolumnissaan tiistain Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.

Työeläkeyhtiöitä edustavan Telan toimitusjohtaja otti kantaa Nobel-voittaja Bengt Holmströmin toissa viikolla esittämiin huoliin eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Siimeksen mielestä heikkojen tulevaisuudennäkymien maalaamisen sijaan pitäisi keskittyä työllisyyden kohentamiseen Ahvenanmaan viitoittamalla tiellä.

Kun koko Suomessa työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yhä alle 70 prosenttia, noin 30 000 asukkaan saarimaakunnassa se on yli 80 prosenttia.

Piskuisen itsehallintoalueen työllisyysihme on tarinana kaunis. Vilkaisemalla valtiovarainministeriön tänä vuonna teettämää selvitystä Ahvenmaan talousjärjestelmästä käy kuitenkin selväksi, että muu Suomi ei missään nimessä voi ottaa siitä mallia.

Nimittäin jos kaikki maakunnat olisivat kuin Ahvenanmaa, työllisyysaste olisi kyllä korkeampi mutta Siimeksen mainitsema kestävyysvaje ei menisi minnekään.

Päinvastoin, valtio velkaantuisi lähes nelinkertaista vauhtia nykyiseen verrattuna.

Valtio ohjaa saarelle monin verroin enemmän rahaa kuin sieltä saa

Tilastokeskuksen tutkijat laskivat vuoden 2012 luvuilla, kuinka paljon valtion rahaa kuhunkin Suomen maakuntaan ohjataan ja kuinka paljon kaikkia eri verotuloja maakuntien yrityksiltä ja asukkailta puolestaan tulee valtiolle.

Ahvenanmaa oli ylivoimaisesti ”alijäämäisin” maakunta, sillä se sai jokaista asukastaan kohden valtiolta lähes 4 500 euroa enemmän kuin toi valtiolle tuloja.

Koko Suomen keskiarvo oli 1 150 euroa, ja valtion budjetti oli siten vuonna 2012 yli 6 miljardia miinuksella.

Jos kaikki maakunnat olivat tulleet valtiolle yhtä kalliiksi kuin Ahvenanmaa, alijäämä olisi siis noussut noin 25 miljardiin euroon.

Sellainen velkaantumistahti todennäköisesti romauttaisi Suomen talouden välittömästi.

Yritystukia ja verohelpotuksia

Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Elina Pylkkäsen mukaan Suvi-Anne Siimeksen johtopäätös on ”vähintäänkin kiistanlainen”.

Työllisyysaste saattaisi nousta myös muissa maakunnissa, mikäli ne saisivat valtiolta yhtä paljon rahoitusta kuin Ahvenanmaa, selvityksen ohjaustyöryhmää johtanut Pylkkänen arvioi.

Hän sanoo, että valtion rahoituksen ansiosta Ahvenanmaan kunnat pystyvät esimerkiksi pitämään veroprosenttia muutaman prosenttiyksikön alhaisempana kuin muut Suomen kunnat eivätkä ole velkaantuneet samassa määrin.

Lisäksi saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, ja muun muassa Maarianhaminassa päämajaansa pitävä Viking Line on useana vuonna ollut suurin valtion yritystukien saaja."

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005336588.html

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #52 on: 18. 09. 2017 19:07 »
.

Ns. länsimaissa ministerit ja muut vastaavat toimijat erottaa itse itsensä pelkästään siksi jos tulee ilmi että toiminta alkaa vaikuttaa arveluttavalta tai vähintäänkin rumalta vaikka mitään lakeja ei sananmukaisesti rikottaisikaan

Piiri pieni pyöri perustuslakivaliokunnassa – ex-ministeri valvoo nyt itse valmistelemansa lain laillisuutta



Entisellä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalla on nyt edessä uusia luottamustoimia

"Ministerin pestin päätyttyä Juha Rehulalle järjestettiin jäsenyys perustuslakivaliokunnassa.

Perhe- ja peruspalveluministerin paikan Annika Saarikolle sovitun mukaisesti heinäkuussa luovuttanut Juha Rehula palasi kansanedustajan työhön, mutta ei pelkäksi keskustan rivikansanedustajaksi. Kun Rehulalle järjestettiin sopivia valiokuntapaikkoja, aiheutti se puolueen piirissä tuolileikin, jossa vain viimeinen jäi ilman omaa istuintaan.

Valiokuntien täydennysvaalissa 7.9.2017 perustuslakivaliokunnan jäseneksi valittiin kansanedustaja Juha Rehula. Joltainhan tuo paikka oli pois, joten edellisenä päivänä valiokuntapaikkojen järjestelyä varten oli täysistunnossa keskustan kansanedustaja Ulla Parviaiselle myönnetty vapautus perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä.

Tilanne on melkoisen erikoinen, sillä Rehula päättää nyt perustuslakivaliokunnan jäsenenä, onko esimerkiksi hänen itsensä sote-hanketta vetäneenä ministerinä valmistelemansa valinnanvapauslaki perustuslain mukainen. Laista toki tehdään uusi esitys jo nyt annetun kritiikin perusteella.

Demokraatti-lehti tiedusteli asiasta oikeustieteen professori Juha Lavapurolta.

– Hankaluus varmaan on siinä, että perustuslakivaliokunnan pitää säilyttää poliittinen riippumattomuus. Ei saa tulla tilannetta, että keskeisesti lakia valmistellut ministeri alkaa pitää asiaa liikaa esillä niin, että antaa päivän politiikan vaikuttaa liikaakin omaan toimintaansa, Lavapuro kommentoi."

https://www.paivanlehti.fi/piiri-pieni-pyori-perustuslakivaliokunnassa-ex-ministeri-valvoo-nyt-itse-valmistelemansa-lain-laillisuutta/

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #53 on: 27. 09. 2017 17:05 »

.

Termit työllisyysaste ja työttömyys on käsitteinä erittäin mielenkiintoisia ja ei välttämättä edes kohtaa millään tasolla reaalimaailmassa

Työllisyystilanne piristyi elokuussa
Uutiset26.09.

"Työllisyys paranee hiljalleen. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli elokuussa 69,4 prosenttia. Heinäkuusta trendi nousi prosenttiyksikön kymmeneksellä.

Työllisyysaste oli 70,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 69,9 prosenttia. Miesten työllisyysaste kipusi 72 prosenttiin ja naisten 69 prosenttiin.

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin.

Työttömiä oli elokuussa 202  000. Määrä on kasvanut vuoden takaisesta 7  000:lla.

Työvoiman ulkopuolella oli kuussa yli 1,41 miljoonaa ihmistä. Heistä niin sanottuja piilotyöttömiä on 140  000, mikä on 14  000 vähemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömät ovat työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät ole kuukauteen etsineet töitä.

Oikaisu kello 10.32: STT:n uutisessa oli väärin työttömien määrä. Työttömiä oli elokuussa 202000 eli 7000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ei vähemmän. Työllisyysasteen trendi oli elokuussa 69,4 %, kertoo Tilastokeskus."

https://www.aamulehti.fi/uutiset/maaginen-70-prosentin-raja-ylitetty-tyollisyydessa-200418018/

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #54 on: 30. 09. 2017 07:07 »
.

Metsästäjät ja mökkiläiset jumittavat verkkoa maaseudulla

Koirat vievät verkon



Kun metsästäjät ovat verkon kautta yhdeydessä koiriinsa, mobiiliverkko voi ruuhkautua.

"Kainuun Suomussalmella valokuitulaajakaistan tarjoaminen on nostettu erityisen tärkeään rooliin. Vuonna 2011 alkanut alkuperäisen hankkeen rakentaminen alkaa olla valmis, sillä ensi vuonna ovat edessä verkon kaivamisen viimeiset vaiheet.

– Meillä on oikeastaan enää kesän 2018 työt tekemättä, jonka jälkeen hankkeeseen liittyvä kuituverkko on rakennettu, kertoo Suomussalmen tekninen johtaja Antti Westersund.

Suomussalmella tukiasemien kautta toimivalla mobiiliverkolla pärjätään arjessa hyvin, muttei kuitenkaan ongelmitta. Kun verkkoon pakkautuu yhtä aikaa monta eri käyttäjää, on todennäköistä, ettei yhteyttä saada helposti, saati ollenkaan.

– Esimerkiksi metsästyskauden alkujaksot, jolloin metsästäjät ovat mobiiliverkon kautta yhteydessä toisiinsa ja koiriinsa, käytännössä kaatavat verkon kokonaisuudessaan, Westersund toteaa."

Koirat vievät verkon

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #55 on: 03. 10. 2017 14:02 »
.

Olisi myös syytä huolestua siitä vääristääkö nämä kansanedustajien sopeutumiseläkkeet yritysten kilpailua kun toimitaan yrittäjinä mutta samaan aikaan yrityksen palkka maksatetaan käytännössä veronmaksajilta

Jättimäistä sopeutumiseläkettä nostava Suvi Lindén kasvattaa bisnestään veronmaksajien piikkiin - ”Ei ole varaa maksaa palkkaa”

Tiistai 3.10.2017 klo 08.22

Ex-ministeri Suvi Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui viime tilikaudella.



Ex-ministeri Suvi Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui. Sopeutumiseläkkeellä oleva Lindén ei nosta yrityksestään palkkaa.

"Lindénin konsulttiyrityksen Pearlconin liikevaihto oli viime vuonna 53 000 euroa, kun se oli vuotta aikaisemmin 20 500 euroa. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuodessa peräti 160 prosenttia.

Liikevaihdon kasvun myötä Lindénin yrityksen tulos kolminkertaistui 4 800 eurosta 16 000 euroon.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti  .

Ei varaa maksaa palkkaa

Kauppalehden mukaan Lindénin yritys ei maksanut toimitusjohtajalleen lainkaan palkkaa.

- En ole yrityksen työntekijä, enkä nosta yrityksestä palkkaa, Lindén sanoo Kauppalehdelle.

- Yritys on niin pienimuotoinen, ettei sillä ole varaa maksaa palkkaa ainakaan tässä vaiheessa.

Lindén on Pearlconin omistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen.

Jättieläke

Lindén toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1995-2011, joten hän on oikeutettu täyteen sopeutumiseläkkeeseen.

Ministerinä kahteen eri otteeseen toimineen Lindénin sopeutumiseläke on 5 000-6 000 euroa kuukaudessa. Lindén voi nostaa eläkettä huhtikuuhun 2027 asti, jolloin hän täyttää 65 vuotta.

Lindén kertoi heinäkuussa Iltalehdelle, että sopeutumiseläke on hänen pääsääntöinen tulonsa, ja että hän käyttää aikansa startupien tukemiseen vapaaehtoistyönä.

Työmarkkinoille Lindén ei ole näillä näkymin siirtymässä."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710032200433335_pi.shtml

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 6348
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #56 on: 18. 10. 2017 18:06 »
.

Hallituksen sote-kina kovenee - keskustalainen purkautui Facebookissa: "Kokoomus ei kuuntele ketään"

Keskiviikko 18.10.2017 klo 11.45

Hannakaisa Heikkisen mukaan sote-neuvottelut ovat "pelkkää farssia".



Riita sote-uudistuksen valinnanvapausmallista kiristää tunnelmia hallituksessa.

"Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) purkautui keskiviikkona Facebook-sivuillaan hallituksen sote-riidoista.

- Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä. Neuvottelut ovat pelkkää farssia, Heikkinen purkautui.

Heikkinen kysyy, "eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan".

- Isänmaan edun nimissä toivon tutkivaa journalismia nyt avuksi, Heikkinen kirjoittaa.

Heikkinen oli laittanut linkin Helsingin Sanomien artikkeliin, jonka mukaan asiantuntijat laidasta laitaan varoittivat viemästä tuoreinta versiota asiakkaiden valinnanvapautta koskevasta esityksestä eteenpäin sen ongelmien vuoksi.

- Pääongelma on se, että kokoomus on löytänyt uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa: se ajaa nyt voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät, Helsingin Sanomien toimittajan Teija Sutisen analyysissa arvioitiin.

Iltalehden toimittaja Olli Ainola kirjoitti lauantaina kokoomuksen haluavan, että tietyn kokoinen kakku verovaroin rahoitetusta terveydenhoidosta tulee markkinoille kilpailtavaksi.

- Kun kakku kutistui perustason hoidoissa, kokoomus vaatii korvaavaa markkinaa erikoissairaanhoidosta. Tämä on kokoomukselle ideologinen kysymys, Ainola kirjoitti.

HS:n mukaan erikoissairaanhoidossa liikkuu noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin perusterveydenhoidossa.

Erikoissairaanhoidon menot olivat HS:n mukaan vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista.



Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että hän ei voi olla enää hiljaa

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että hän ei voi olla enää hiljaa "taistelusta kulissien takana". Heikkinen lisäsi, että sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa. "

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710182200468839_pi.shtml

EDIT :

Kokoomuksen sote-neuvottelut farssiksi haukkunut keskustaedustaja: "Oli viimeinen hetki herättää median kiinnostus"




Hannakaisa Heikkinen

"Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) vietti keskiviikon Lappeenrannassa muun valiokuntaväen kanssa tutustumassa paikalliseen sote-malliin, Eksoteen.

Hän seurasi kännykästään kokouksen tuoksinassa, miten hallituksen johtokolmikon neuvottelut etenevät.

Hän oli haukkunut Facebook kirjoituksessaan kokoomuksen  sote-neuvottelijoiden käytöksen farssiksi. Heikkisen mukaan kokoomus ei ollut kuunnellut asiantuntijoita, eikä virkamiehiä, mutta sen sijaan yrittänyt hyväksyttää lakitekstejä lankoja pitkin "pörriäisillä" eli suurten terveystalojen edustajilla."

https://yle.fi/uutiset/3-9890003

.
« Last Edit: 18. 10. 2017 18:06 by herkkoo »

Vaasalaisia.info - keskustelut

Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #56 on: 18. 10. 2017 18:06 »