Topic: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä

[herkkoo]

Eipä olisi uskonut mikä historia tälläkin lurituksella oli takanaan Muppett shown lisäksi



"The Muppet Show’n kuuluisiin ja hauskoihin esityksiin kuuluu Mahna Mahna -niminen koukuttava biisi, jota ei kuitenkaan sävelletty suinkaan lastenohjelmaan. Sen teki italialainen Piero Umiliani 1968 sexploitaatiodokumenttiin Sweden: Heaven and Hell. Kappale kuultiin saunakohtauksessa. Dokkari sisälsi myös pornoa ja kertoi muun muassa parinvaihdosta, huumeista ja itsemurhista Ruotsissa."

https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007814537.html

Muppet Show - Mahna Mahna...

<a href="http://www.youtube.com/v/8N_tupPBtWQ?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" class="new_win">http://www.youtube.com/v/8N_tupPBtWQ?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=z8N_tupPBtWQ

MYöskin Muppettien Huga Wuga oli aikanaan revolutionäärinen performanssi

The Muppets Huga Wuga

<a href="http://www.youtube.com/v/oh2-WFLSR24?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" class="new_win">http://www.youtube.com/v/oh2-WFLSR24?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=oh2-WFLSR24

[herkkoo]

Tämä taitaa olla varhaisin versio Muppett's hugga wugga -aiheesta 1965

The Muppets - "Sclrap Flyapp" - The Jack Paar Show (1965)

<a href="http://www.youtube.com/v/zJcj3REBENE?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" class="new_win">http://www.youtube.com/v/zJcj3REBENE?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=zJcj3REBENE

"early version of what evolved into Hugga Wugga."

[herkkoo]

Kyllä sitä on ollut "nuijasotia" muuallakin kuin pohjanmaalla tosin pienemmässä mittakaavassa esimerkkinä "Paha pajari" Simon Affleck

Pahasta pajarista kertovien tarinoiden innoittajana on saattanut olla 1700-luvun alussa elänyt pahamaineinen veronvuokraaja Simon Affleck, joka tunnetaan Itä-Suomen kansantarinoissa myös muilla nimillä kuten Simo Hurtta ja Aplekki



https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_pajari

"Simon Affleck eli Simo Hurtta (noin 1660 Narva – 9. toukokuuta 1725 Pielisjärvi) oli Suomessa toiminut ruotsalainen veronvuokraaja eli arrendaattori, joka muistetaan suomalaisessa kansanperinteessä säälimättömänä ja julmana. Hän keräsi veroja kruunulta vuokraamassaan Pielisjärven pitäjässä eli nykyisen Lieksan seudulla, jossa häntä vastaan nousi useita talonpoikien kapinaliikkeitä.

Affleckin suku oli alkujaan Skotlannista ja asettunut Ruotsin valtakuntaan 1600-luvulla. Simon Affleckin isä Thomas Affleck toimi 1640–1670-luvuilla Narvan kenraalinkuvernöörin kansliassa venäjän kielen kääntäjänä ja tulkkina. Äidin nimeä ei tiedetä. Affleck lienee varttunut vanhempiensa luona Narvassa.

Suuren reduktion jälkeen 1680-luvulla Ruotsin kruunu ulkoisti veronkannon useilla valtiolle palautuneilla alueilla – varsinkin harvaan asutulla syrjäseudulla – jolloin yksityiset saattoivat vuokrata tietyn alueen verotuksen normaalin verokertymän suuruista vuokraa vastaan. Veronvuokraajat saivat myös tilanhallintaoikeuden alueillaan, mikä merkitsi muun muassa oikeutta karkottaa talonpoikia ja säännöstellä maanviljelystä. He saattoivat myös ruveta kantamaan ylimääräisiä veroja. Affleck työskenteli vuodesta 1689 alkaen Pielisjärven veronvuokraaja Salomon Ehnbergin veronperijänä, jolloin hänestä tuli jo alueen asukkaiden vihaama. Ehnbergin jälkeen Affleck ryhtyi itse alueen veronvuokraajaksi vuodesta 1695 alkaen. Affleck käytti oikeuttaan yhdistää talonpoikien tiloja kartanoiksi eli hoveiksi ja perusti itselleen hovit Lieksaan ja Nurmekseen. Hänellä oli hyvät yhteydet rajan yli Venäjän Karjalaan ja hän kävi kauppaa suurilla määrillä hyödykkeitä.

Jo Ehnbergin aikana Pielisjärven talonpojat yrittivät valittaa kohtelustaan esivallalle, mutta tuloksetta. Affleckin aikana tilanne paheni entisestään, sillä 1696–1697 koettiin paha katoaika ja nälänhätä eli niin sanotut suuret kuolonvuodet, mutta Affleck yritti silti periä verot talonpojilta täysimääräisinä helpotuksia antamatta. Hänen saapuessaan syksyllä 1696 pitämään verollepanoa Haapajärvelle (nyk. Valtimo) kiivastuneet talonpojat karkottivat hänen virkamiehensä väkivalloin. Palatessaan vuoden kuluttua samaan kylään hän joutui kahteen aseelliseen väijytykseen, joista kuitenkin selviytyi lievin vammoin. Joulukuussa 1697 talonpojat ryöstivät Nurmeksen hovin ja yrittivät hyökätä myös Lieksan hoviin, jota Affleck kuitenkin puolusti 14 miehen kanssa. Saatuaan avukseen sotaväen osaston hän vangitutti pääkapinoitsijat, joista kymmenen tuomittiin kuolemaan ja vietiin Käkisalmeen teloitettaviksi. Heidän valituksensa veronvuokraajien toiminnasta kuitenkin kuultiin ja asiaa päätettiin tutkia."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Affleck

[herkkoo]

Tuo seikka tullut taas  itsekin havainnoitua tänä lumisena talvena että vaikka lunta olisi tullut enempikin wanhojen aittojen ovet saa yleensä avattua (tosin ei nyt aivan noin korkealla kuin tuossa alla olevassa kuvassa)  sitten pitää vain muistaa korkea kynnys ja matala oven aukkokorkeus ettei lyö päätä siihen

Miksi vanhojen aittojen ovet ovat pieniä ja kynnykset korkeita?

"Miksi maatilojen vanhojen tavara-aittojen (vilja-, ruoka-, vaate-) ovet ovat niin pieniä ja kynnykset korkeita? Muistini mukaan tavallisen hirsiaitan oven kamana oli noin puolentoista metrin korkeudella maasta ja kynnys vähintään kaksi tai yleensä kolme hirsikertaa korkea. Sellaisesta lävestä ei ole viljasäkkiä ei ole helppo viedä. Olen joskus pikkupoikana sellaisen kynnyksen yli jotain nyssäköitä kujettanut ja kyllä se vaikeaa oli. Kyllä se hirsirakennus ymmärtääkseni yhdenkin hirsikerran kynnyksellä olisi koossa pysynyt. Tällaisia aittoja on esim Espoossa Glimsin talomuseossa. Vai onko kysymys siitä, että aitoissa kesäisin nukkuvien neitojen oli helpompi pitää kiihkeät kosiomiehet ulkopuolella?

Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström vastaa:

Aitat rakennettiin usein erityisen jalkarakenteen päälle, jotta ne pysyivät riittävän kuivina. Jalkarakenne eristi aitan maanpinnan kosteudesta ja ilma pääsi kiertämään lattian alitse myös lumiseen aikaan. Jalkarakenne esti samalla pieniä vahinkoeläimiä pääsemästä satoa verottamaan.

Oviaukon koolla on samankaltaisia käytännön syitä, niin aitoissa kuin muissakin rakenuksissa. Asuinrakennuksessa korkea kynnys vähensi vetoa lattianrajassa ja esimerkiksi aitassa esti lunta tuiskuamasta ovenraosta sisään. Korkea kynnys myös omalta osaltaan piti pienet tuhoeläimet poissa sisätiloista. Pieni oviaukko vähensi lämmönhukkaa, mikä asuinrakennusten lisäksi oli merkittävä seikka esimerkiksi riihien ja saunojen kohdalla."



Vanhan aitan kynnys Ylä-Tihtarin tilalla Korpilahdella. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka / Iina Wahlström (2008)

https://kysymuseolta.fi/sarka/#!id=239

[herkkoo]

Ehdottomasti klikki knoppitietoa on tieto Vormsin saaresta länsi-Virossa melkein kuin Viron oma strömsöö

Vormsi (ruots. Ormsö, saks. Worms) on Viroon kuuluva saari ja kunta, joka sijaitsee Hiidenmaan saaren ja Noarootsin niemen välissä maan länsirannikolla. Kunta kuuluu Läänemaan maakuntaan.

Historia

 

Vormsilaisia vironruotsalaisia. Piirtänyt C. Weidenhavn vuonna 1861.

"Vormsin saari nousi merestä noin 3 000 vuotta sitten. Se on ollut asuttu ainakin 1200-luvulta lähtien, jolloin siellä asui ruotsinkielistä väkeä. Legendan mukaan Vormsin ruotsinkielinen nimitys Ormsö tuli Orm-nimisestä viikingistä. Toisen legendan mukaan Tanskan kuningas Valdemar II rakennutti saarelle Pyhän Olavin kirkon vuonna 1219. Nykyisin paikalla olevan kirkon vanhin osa on rakennettu vuonna 1400, mutta sen alta on löydetty merkkejä paikalla aiemmin olleesta puukirkosta. Lisäksi kirkkotarhassa on säilynyt 1200-luvulta peräisin olevia rengasristejä. Saarelle rakennettiin vuonna 1864 metallinen Saxbyn majakka. Vuonna 1935 rakennettiin toinen majakka Norrbyn kylään. Ennen toista maailmansotaa saarella asui noin 3 300 henkilöä, joista 3 000 oli vironruotsalaisia ja loput virolaisia. Asukkaat elivät kalastuksella ja laivatöissä sekä maataloudella. Saarelta vietiin muun muassa omenoita, perunoita ja ilmakuivattua lampaanlihaa.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 lähes kaikki vironruotsalaiset pakenivat Ruotsiin tai Suomeen. Neuvostomiehityksen aikana Vormsi oli kiellettyä aluetta, jonne vieraat pääsivät vain erityisluvalla. Merelle lähtö oli kielletty ankarasti. Saarella toimi useita kolhooseja, jotka yhdistyivät sittemmin sovhoosiksi. Saarella tuotettiin perunaa ja viljaa sekä kasvatettiin karjaa. Saarelaisia työskenteli myös laivoilla, metsätöissä ja meijerissä. Viron itsenäistyttyä uudelleen Vormsin saaresta tuli oma kuntansa 19. joulukuuta 1991. Itsenäistymisen jälkeen osa saarelta aiemmin lähteneistä vironruotsalaisista on saanut ennen sotaa omistamiansa maita takaisin. Saaren asukkaista noin 300:lla on vironruotsalainen tausta. Nykyisin saarella toimii rahvamaja, kirjasto sekä peruskoulu ja päiväkoti.

Liikenne

Vormsin kylien välillä kulkee bussi. Reitti on kahdeksikon muotoinen kiertäen kaikki saaren kylät. Mantereelta saarelle pääsee Reet-nimisellä lautalla Rohukülan satamasta. Matka saarelle kestää 45 minuuttia. Lauttalaituri on Svibyn kylän satamassa."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vormsi

Oma saar
Hooaeg: 22, Osa: 1, 2019 Vormsi 21.06


Külastame põnevat Vormsi saart ja uurime millised on meie oma saarerahva tööd ja tegemised.

https://jupiter.err.ee/1217917/oma-saar

[herkkoo]

Eli mihin paikkaan tämä figuuri sijoittuu



Taipaleen kanava, Varkauden vesireitti



"1962-1967 uutta Taipaleen kanavaa alettiin kunnostamaan ja lisäksi siitä oli tarkoitus tehdä osa Saimaan syväväylää. Koko tämä revohka saatiin tehtyä ilman että tarvittiin katkaista vesi-, maantie- ja rautatieliikenne! Valmistunut suursulku korvasi uittokanavan vanhat sulkukammiot. Nykyisen sulun pituus on 160 metriä, leveys 13,2 ja syvyys 4,35 metriä."

https://retkipaikka.fi/taipaleen-kanava-varkauden-vesireitti/

Varkauden kanavien synkkä historia

Lähes 300 nälän runtelemaa kanavanrakentajaa menehtyi 1800-luvun puolivälissä. Raaka työ ja kulkutaudit koituivat monen kohtaloksi.



Rakentajia eniten Länsi-Suomesta

Kymmenisen vuotta rakennettu Saimaan kanava tehtiin reilusti suuremmilla aluksille.

"Varkauden kanavan laajennustyö 1860-luvun puolivälissä koitui monen rakennusmiehen kohtaloksi. Maata koetteli nälänhätä ja työmaalle palkattiin nälästä kärsiviä kansalaisia.

– Itä-Suomesta rakentajia oli vähän, mutta Pohjanmaalta ja Länsi-Suomesta sitäkin enemmän. Ehkä nälänhätä oli siellä pahempi.

Nälkä, heikentynyt vastustuskyky ja raskas työ olivat monelle ylipääsemätön yhdistelmä.

– Työn on täytynyt olla todella raakaa. Koneita ei ollut. Työkaluina olivat lapio ja hakku ja työ oli kaivamista."

https://yle.fi/uutiset/3-5854105

Nämä pienet paikat on aina parhaita


Kukkakeitaan tarina



"Musiikkikahvila Kukkakeidas on vuonna 2019 perustettu kolmen siskoksen kahvila. Perustamisvaiheessa Meeri, Eliina ja Eerika olivat 14-, 15- ja 17-vuotiaita. Kahvila toimi kaksi ensimmäistä kesää Kukkakievarin musiikkikahvilana Varkaudessa, Kopolanvirralla. Siellä heillä oli kahvilan pihalla kotieläimiä, he soittivat livemusiikkia ja myivät kesäkukkia.

Kolmantena kesänä eli vuonna 2021 tytöt muuttivat Taipaleen Kanavalle Kanavamuseon kanssa samoihin tiloihin. Sielläkin heillä on pihalla kanoja, pupuja ja lampaita, he soittavat edelleen livemusiikkia sekä myyvät kesäkukkia."
https://kukka-keidas.fi/kukkakievarin-tarina/

[herkkoo]

Ehdotomasti knoppitietoa että Annika Saarikon avustaja on nimeltään Silja Silvasti



"Ministereiden erityisavustajat tviittaavat usein tylsästi päivän polttavista aiheista, kuten kulttuurileikkauksista ja sellaisista.

Saarikon erityisavustaja Silja Silvasti on tässä joukossa virkistävä poikkeus. Tässä Silvastin tyylinäyte perjantai-iltapäivältä – suoraan hallitusviisikon neuvotteluista.

– Tänään. Kun pääsen tästä linnasta ulos. Aion PÖTKÖTTÄÄ. NIIN. RAJUSTI, Silvasti tviittasi valtioneuvoston linnasta."

   silja silvasti
@SiljaSilvasti
tänään. kun pääsen tästä linnasta ulos. aion PÖTKÖTTÄÄ. NIIN. RAJUSTI.

Son pötkötting tänään, potslojoing huomenna. Sunnuntaina vois harkita jotain tekemistä, mut sekin vahva ehkä.
4.31 ip. · 15. lokak. 2021

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1d766a2a-350b-4bfc-a543-144eb4d748e0