Kokoomuslaista sitoutumattomuus politiikkaa
Tänään Pohjalaisen mielipidesivulla kokoomuksen valtuutettu Seppo Rapo linjasi konsensusopimusta Vaasaan. Hänelle ei näytä riittävän toimialajohtajat, vaan hän haluaa vielä lisäksi pormestarin, joka hoitaisi ”puolueiden” poliittisen valvonnan valtuustokauden sopimuksella. Eli Rapo edelleen kaventaisi poliittista valtaa Vaasassa.
Kokoomus on jo pitkään ratsastanut ”sitoutumattomuudella” ja siihen sen nykyinen kannatuskin perustuu. Jos kansa tietäisi mitä valtaa kokoomus edustaa, niin kannatusluvut kääntyisivät jyrkästi alaspäin. Rapolla näyttää menevän virka ja poliittinen valtasekaisin. Mutta toisaalta sen ymmärtääkin kokoomuksen sitoutumattomúuden ideologiaa vasten. Puolueet, aatteet ja ideologia edustavat poliittista valtaa eikä siis virkamiehet, vaan he pitävät yllä julkistavaltaa, palveluja, taloudellisten resurssien ja lakien mukaan.
Poliitista johtajuutta ei tarvita silloin kun hoidetaan kaupungin opertiivista jokapäiväistä toimintaa. Vaan se on työnjohdollista asiaa. Valtuusto on se poliittinen elin, joka toiminnan linjat, palvelut ja taloudesta päättää, ei siis mikään pormestari.
Samaten valtuutetut ovat valittu tehtävään vaalienkautta ja siis edustavat asukkaita ideolgiansa mukaisesti. Vasemmisto työläisiä, omalla työllään elävää tavallista kansaa, vastaavasti oikeisto rahanvaltaa ja rikkaita. Näin jako edelleen menee mitä osoittavatkin tiedot tulojakokehityksen osalta suomessakin.
Valtuustosopimukset palvelevat juuri kokoomuslaista sitoutumattomuuden politiikkaa, jolla ylläpidetään nykyistä vääristynyttä tulonjako kehitystä tässä maassa.
Rapo tuokin esille mihin hän niillä valtuustosopimuksilla pyrkii eli palveluiden ja henkilöstön karsimiseen. Nykyinen konsensuspolitiikka, jota nykyinen maan hallitus edustaa ei palvele kansaa, vaan päinvastoin se on väline oikeistolaiselle politiikalle jatkaa julkisensektorin alasajoa ja yksityistämisen politiikkaa.
Tähän liittyy myös hallituksen kuntien yhdistäminen ja sitä kautta palvelumarkkinoiden luominen, joilla ostetaan ja myydään sitten kunnallisia palveluja, kuten tavaraa rahalla.
Poliittisia sopimuksia ei vasemmiston eikä vihreidenkään tule tehdä oikeiston kanssa. Vaan nyt on aika punavihreälle politiikalle hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja parantamiseksi.
Kuntien ja koko julkisensektorin toiminta on nostettava sille tasolle mille se sotien jälkeen vasemmistolaisen politiikan toimesta nostettiin. Julkinensektori palvelee viime kädessä kansaa ja huolehtii kokonaisvaltaisesti ihmisten koko elämänkaaren palveluista.